Metadatan laatu julkaisuarkistoissa
Ruotsalainen, Annukka (2016)
2016
Informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Information Studies and Interactive Media
Informaatiotieteiden yksikkö - School of Information Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2016-11-29
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201612052731
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201612052731
Tiivistelmä
Julkaisuarkistot ovat tieteen avoimuuden kannalta olennaisia järjestelmiä, joiden kautta organisaatiossa tuotettuja aineistoja voidaan tarjota vapaasti saataville. Metadatan - aineistoa kuvailevan tiedon - avulla julkaisuarkistojen aineistoja haetaan ja hallinnoidaan. Metadata mahdollistaa myös järjestelmien yhteentoimivuuden ja aineistojen uudelleenkäytön. Julkaisuarkistojen toimivuus ja hyödyllisyys on siis osaltaan riippuvaista metadatasta.
Tutkielmassa selvitetään, millaista on suomalaisten julkaisuarkistojen opinnäytetöiden metadatan laatu. Metadatan laatu on moniulotteista ja siihen vaikuttaa useampi tekijä. Laadukas metadata on muun muassa johdonmukaista, tarkkaa ja antaa kuvailemastaan kohteesta tietoa kattavasti. Laatua mitataan täydellisyyden ja painotetun täydellisyyden näkökulmasta. Mielenkiinnon kohteena on se, kuinka kattavasti kuvailukenttiä on metadatatietueissa käytetty.
Analyysimenetelmänä tutkielmassa käytetään kuvaileva tilastoanalyysia, ja tutkimusote on kvantitatiivinen. Laatua mitataan automaattisin menetelmin, jolloin tutkimukseen kohteeksi voidaan ottaa kaikki opinnäytetöiden metadata. Tutkimusaineisto koostuu 14 julkaisuarkiston 209407 metadatatietueesta. Tarkoituksena ei ole etsiä syitä metadatan laadun hyvään tai huonoon tasoon, vaan kuvata metadatan laatua tietyllä hetkellä kussakin julkaisuarkistossa. Tutkielmassa myös testataan, onko metadatan laadulla yhteyttä metadatatietueen tallennusvuoteen tai kuvailemansa opinnäytetyön tasoon.
Tulokset osoittavat, että julkaisuarkistojen opinnäytetöiden metadatan laatu vaihtelee hyvin paljon paitsi julkaisuarkistojen sisällä myös eri arkistojen välillä. Kuvailukenttien käytössä on siis paljon hajontaa, mikä viittaisi siihen, että metadatan käyttöä ohjaavaa standardia ei ole noudatettu johdonmukaisesti. Tuloksien perusteella vaikuttaisi siltä, että metadatan laatu on yhteydessä siihen, minkä tasoista opinnäytetyötä se kuvailee.
Tutkielmassa selvitetään, millaista on suomalaisten julkaisuarkistojen opinnäytetöiden metadatan laatu. Metadatan laatu on moniulotteista ja siihen vaikuttaa useampi tekijä. Laadukas metadata on muun muassa johdonmukaista, tarkkaa ja antaa kuvailemastaan kohteesta tietoa kattavasti. Laatua mitataan täydellisyyden ja painotetun täydellisyyden näkökulmasta. Mielenkiinnon kohteena on se, kuinka kattavasti kuvailukenttiä on metadatatietueissa käytetty.
Analyysimenetelmänä tutkielmassa käytetään kuvaileva tilastoanalyysia, ja tutkimusote on kvantitatiivinen. Laatua mitataan automaattisin menetelmin, jolloin tutkimukseen kohteeksi voidaan ottaa kaikki opinnäytetöiden metadata. Tutkimusaineisto koostuu 14 julkaisuarkiston 209407 metadatatietueesta. Tarkoituksena ei ole etsiä syitä metadatan laadun hyvään tai huonoon tasoon, vaan kuvata metadatan laatua tietyllä hetkellä kussakin julkaisuarkistossa. Tutkielmassa myös testataan, onko metadatan laadulla yhteyttä metadatatietueen tallennusvuoteen tai kuvailemansa opinnäytetyön tasoon.
Tulokset osoittavat, että julkaisuarkistojen opinnäytetöiden metadatan laatu vaihtelee hyvin paljon paitsi julkaisuarkistojen sisällä myös eri arkistojen välillä. Kuvailukenttien käytössä on siis paljon hajontaa, mikä viittaisi siihen, että metadatan käyttöä ohjaavaa standardia ei ole noudatettu johdonmukaisesti. Tuloksien perusteella vaikuttaisi siltä, että metadatan laatu on yhteydessä siihen, minkä tasoista opinnäytetyötä se kuvailee.