Pohjaton Valtakunta ja hukkuvat kaupungit : Lars von Trierin Valtakunnan ja symbolististen kaupunkikuvausten välisiä tekstuaalisia suhteita
Tenhola, Katri (2016)
2016
Kirjallisuustieteen tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Literary Studies
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2016-11-29
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201611302705
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201611302705
Tiivistelmä
Tutkielma käsittelee Lars von Trierin televisiosarjaa Valtakunta. Lähtökohtana on samankaltaisuuksien havaitseminen Valtakunnan sekä 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun symbolististen kaupunkikuvausten symboliikassa ja tilankuvauksessa.
Kysyn, millaisia intertekstuaalisia yhteyksiä Valtakunnan ja symbolististen kaupunkikuvausten välillä voi nähdä ja millaisia tulkintoja televisiosarjasta syntyy, jos sitä lukee kaupunkikuvausten kautta ja vuosisadan vaihteen kontekstissa. Samalla tutkin yhtäläisyyksiä symbolististen kaupunkikuvausten kesken, hahmottelen niistä laajempaa "symbolismin kaupunkitekstiä", ja luen Valtakuntaa tätä tekstiä vasten. Osoitan myös yhteyksiä Valtakunnalle erityisten kerrontakeinojen ja sarjan teemojen välillä, jotka ovat Valtakunnan tutkimuksessa jääneet vähemmälle huomiolle.
Metodini perustuu intertekstuaaliseen rinnakkainlukemiseen. Lähtökohtanani on Mikhail Iampolskin teoria teoksen vastaanottajan kulttuurisen muistin merkityksestä intertekstuaalisten suhteiden havaitsemisessa ja tulkintojen tekemisessä. Lähestymistavassani painottuu ajatus teksteistä jälkistrukturalistisessa mielessä verkostoina. Lähtöoletuksena ei ole, että Valtakunta viittaisi suoraan symbolistisiin kaupunkikuvauksiin. Rinnastuksen tarkoitus on toimia tulkinnan apuvälineenä sarjaan, joka on symboliikaltaan moninainen, monin eri tavoin intertekstuaalinen ja usein koomisen absurdi.
Valtakunnan rinnalle olen valinnut kolme kaupunkikuvausta: Andrei Belyin romaanin Peterburg, T. S. Eliotin runon Autio maa (The Waste Land) sekä Georges Rodenbachin pienoisromaanin Kuollut Brügge (Bruges-la-morte, 1892). Keskityn kaupunkikuvauksissa kahteen niistä hahmottuvaan laajempaan teemaan: epätodellisen kaupungin teemaan ja hukkuvan kaupungin teemaan. Tarkastelen Valtakuntaa näiden teemojen valossa ja niihin liittyvän symboliikan läpi. Näen, että sarjasta löytyy yhteyksiä myös laajemmin vuosisadan vaihteen kulttuuriin ja ajattelutapoihin, jotka puolestaan kiteytyvät hyvin juuri kaupunkikuvauksiin.
Tutkielmani keskeiset käsitteet ovat elokuvallinen hieroglyfi, intertekstuaalinen symboli ja mytologeema. Näitä kaikkia yhdistää ajatus monilähteisestä intertekstuaalisuudesta: yksi tekstinkohta tai kohtaus voi viitata yhtä aikaa moniin eri lähteisiin ja siihen voi kerrostua useampia subtekstejä. Tarkoitukseni on myös osoittaa, että suurin osa televisiosarjan irrallisilta tai absurdeilta vaikuttavista elementeistä on motivoitavissa ja ne kytkeytyvät osaksi laajempia, pitkälti assosiatiivisia merkitysverkostoja.
Kysyn, millaisia intertekstuaalisia yhteyksiä Valtakunnan ja symbolististen kaupunkikuvausten välillä voi nähdä ja millaisia tulkintoja televisiosarjasta syntyy, jos sitä lukee kaupunkikuvausten kautta ja vuosisadan vaihteen kontekstissa. Samalla tutkin yhtäläisyyksiä symbolististen kaupunkikuvausten kesken, hahmottelen niistä laajempaa "symbolismin kaupunkitekstiä", ja luen Valtakuntaa tätä tekstiä vasten. Osoitan myös yhteyksiä Valtakunnalle erityisten kerrontakeinojen ja sarjan teemojen välillä, jotka ovat Valtakunnan tutkimuksessa jääneet vähemmälle huomiolle.
Metodini perustuu intertekstuaaliseen rinnakkainlukemiseen. Lähtökohtanani on Mikhail Iampolskin teoria teoksen vastaanottajan kulttuurisen muistin merkityksestä intertekstuaalisten suhteiden havaitsemisessa ja tulkintojen tekemisessä. Lähestymistavassani painottuu ajatus teksteistä jälkistrukturalistisessa mielessä verkostoina. Lähtöoletuksena ei ole, että Valtakunta viittaisi suoraan symbolistisiin kaupunkikuvauksiin. Rinnastuksen tarkoitus on toimia tulkinnan apuvälineenä sarjaan, joka on symboliikaltaan moninainen, monin eri tavoin intertekstuaalinen ja usein koomisen absurdi.
Valtakunnan rinnalle olen valinnut kolme kaupunkikuvausta: Andrei Belyin romaanin Peterburg, T. S. Eliotin runon Autio maa (The Waste Land) sekä Georges Rodenbachin pienoisromaanin Kuollut Brügge (Bruges-la-morte, 1892). Keskityn kaupunkikuvauksissa kahteen niistä hahmottuvaan laajempaan teemaan: epätodellisen kaupungin teemaan ja hukkuvan kaupungin teemaan. Tarkastelen Valtakuntaa näiden teemojen valossa ja niihin liittyvän symboliikan läpi. Näen, että sarjasta löytyy yhteyksiä myös laajemmin vuosisadan vaihteen kulttuuriin ja ajattelutapoihin, jotka puolestaan kiteytyvät hyvin juuri kaupunkikuvauksiin.
Tutkielmani keskeiset käsitteet ovat elokuvallinen hieroglyfi, intertekstuaalinen symboli ja mytologeema. Näitä kaikkia yhdistää ajatus monilähteisestä intertekstuaalisuudesta: yksi tekstinkohta tai kohtaus voi viitata yhtä aikaa moniin eri lähteisiin ja siihen voi kerrostua useampia subtekstejä. Tarkoitukseni on myös osoittaa, että suurin osa televisiosarjan irrallisilta tai absurdeilta vaikuttavista elementeistä on motivoitavissa ja ne kytkeytyvät osaksi laajempia, pitkälti assosiatiivisia merkitysverkostoja.