Acquiring Language as a Twin : Twin children´s early health, social environment and emerging language skills

Abstract

Tyypillisesti kehittyvät lapset omaksuvat kielen jokapäiväisissä vuorovaikutustilanteissa, mutta kaksoslasten kielen kehitys on yksöslapsia useammin viivästynyttä. Viiveen alkamisajankohtaa ei tiedetä eikä viiveen aiheuttajista ole yhdenmukaista näkemystä. Viiveen syiksi on esitetty raskauden aikaisia, synnytykseen ja vastasyntyneisyyskauteen liittyviä terveydellisiä tekijöitä, mutta myös jokapäiväisten vuorovaikutuskokemusten erilaisuutta. Tämän vuoksi tässä tutkimuksessa tarkastellaan sekä kaksoslasten varhaista kehitystä että siihen mahdollisesti vaikuttavia terveydellisiä ja sosiaalisia tekijöitä.

Aikaisemmat kaksoslasten perheympäristön ja perheen sisäisen vuorovaikutuksen tutkimukset on toteutettu pienillä näytteillä ja laadullisin menetelmin. Tässä tutkimuksessa vuorovaikutuksen tutkimusmenetelmäksi on valittu ääniaineiston automaattinen analyysimenetelmä, LENA™. LENA-menetelmä hyödyntää puhujantunnistusta ja englanninkielisellä kieliaineistolla opetettuja algoritmeja. Koska LENA-menetelmää ei ole aiemmin käytetty suomenkielisellä aineistolla, tutkimuksessa sekä arvioidaan sen luotettavuutta että hyödynnetään siitä saatavia analyyseja. Lasten kehityksellinen tieto kerättiin vanhemmilta standardoiduilla ja normeeratuilla lomakkeilla, joita käyttävät kliinistä työtä tekevät puheterapeutit ja psykologit.

Tulokset osoittavat, että LENA tunnistaa lapsi- ja naispuhujat aineistosta hyvin, mutta se ei ole yhtä tarkka miespuhujien tunnistamisessa. LENA laskee luotettavasti lasten puheenkaltaiset ääntelyt, mutta aikuisten sanamäärien laskennassa ohjelma ei vaikuta luotettavalta. Lasten kehityksen seurannan päätulokset ovat seuraavat: 1) Kaksosten varioiva jokeltelu alkoi huomattavan viiveisesti, mutta sanasto ja kielelliset taidot kehittyivät normaalivariaation sisällä. 2) Kaksoset kuulivat enemmän sisaruspuhetta perheissä, joissa oli kaksosten lisäksi vanhempia sisaruksia. Näissä perheissä isät puhuivat enemmän, mutta kaksoset ääntelivät vähemmän. 3) Kaksosilla, joilla oli vanhempia sisaruksia, oli kahden vuoden iässä suurempi sanasto ja paremmat morfosyntaktiset taidot kuin esikoiskaksosilla.

Tulokset osoittavat, että LENA-menetelmää tulisi arvioida tarkemmin ennen kuin se voidaan ottaa käyttöön kliiniseen työhön Suomessa. Lisäksi tulosten perusteella näyttäisi siltä, että sekä varioivan jokeltelun viivästymistä kaksosilla että vanhemman sisaruksen rikastavaa merkitystä nuorempien sisarusten kielen kehitykselle tulisi tarkastella lisää myöhemmissä tutkimuksissa.

Typically, children learn to master the language they are exposed to in everyday interactions, but twin children are at risk for delayed language development. The onset of the delay is, however, not known, and there is no consensus about the etiology of the delay. Some studies have emphasized the role of pre- and perinatal health factors, while others underline the role of social environment and specifically the everyday interaction occurring in family homes.

Previous studies on twin family interaction have relied on small, qualitative, and non-representative samples. Therefore, in this study, a novel automated method (LENA™) was assessed, and its analyses were utilized to quantify the interaction occurring in family homes. In addition to method testing, the current study was aimed at describing the early language development of twins and studying the effects of the biomedical and social environment on twins’ early language development. The developmental information of twins’ language acquisition was gathered via parent reports on the onset of vocal milestones and the emergence of first words. In addition, parents reported on the development of their children’s vocabularies and other language skills at the age of 12, 18, and 24 months.

The automated method showed to be reliable in detecting the speech of children and female adults, but reliable to a lesser extent in detecting male adult speech. In addition, the automated calculations turned out to be reliable for the amount of child vocalizations, but not for adult words. As for the child’s development, the main results are as follows: 1) the onset of variegated babbling was substantially delayed in twins, and their lexicon size and language scores remained lower than those of children in the normative data, although remained within normal variation. 2) Older siblings influenced family interaction with their own production, but also by activating fathers and reducing the time their infant siblings vocalize. 3) Twins with older siblings showed better language skills at the age of two years than first-born twins.

Based on the results, this study suggests that the reliability and validity of the LENA System needs to be further evaluated before it can be applied to clinical use in Finnish. In addition, the delayed onset of variegated babbling and its possible relations to, for example, later phonological development should be studied as well as the enhancing role of an older sibling.