Miten Suomen innovaatiopolitiikka huomioi Kiinan? - Innovaatiopolitiikan kansainvälisyyden kehitys vuosina 2007-2014
Salonen, Katja (2016)
2016
Hallintotieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Administrative Studies
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2016-11-25
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201611282698
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201611282698
Tiivistelmä
Tutkielman aiheena on Suomen innovaatiopolitiikan suhtautuminen Kiinassa toimimiseen ja suomalaisten yritysten kansainvälisen toiminnan tukeminen. Suomessa on jo 1990-luvun alusta luotettu kansalliseen innovaatiojärjestelmään. Sen tarkoitus on tukea Suomen innovatiivisuutta ja sitä kautta turvata kansalaisten taloudellinen hyvinvointi. Vuonna 2008 Suomen innovaatiopolitiikkaa päätettiin uudistaa luomalla uusi Kansallinen innovaatiostrategia. Samaan aikaan oli käynnissä globaali finanssikriisi, joka ajoi Suomen talouden laskuun. Innovaatiopolitiikan uudistuksilla on pyritty kääntämään laskusuuntaus Suomen voitoksi. Kiinasta löytyy maailman nopeimmin kasvavat markkinat, joiden hyödyntäminen voi olla yksi ratkaisu Suomen talouden taantumaan. Kiinan tavoite on pyrkiä olemaan maailman innovatiivisimpiä valtioita. Tavoite on kova, sillä kasvusta huolimatta Kiina on edelleen varsin riippuvainen teollisesta tuotannosta. Suomella on pitkälle kehittyneenä maana oivat mahdollisuudet hyötyä Kiinan kehityksestä. Kiinassa on tarvetta esimerkiksi ICT- ja cleantech-osaamiselle sekä terveyspalveluille, joiden osalta Suomella on paljon osaamista. Innovaatiopolitiikan kehittäjiä kiinnostaa edistää myös t&k&i-yhteistyötä kiinalaisten kanssa sekä houkutella kiinalaisia investoijia Suomeen.
Tutkielman aineistona on käytetty Suomen innovaatiopolitiikkaan sekä Suomen Kiinaan kohdistuvista toimista kertovia dokumentteja, joita on yhteensä kaksitoista kappaletta. Analyysiosuus alkaa kuvailevalla osuudella, jossa avataan muutoksia innovaatiopoliittisissa dokumenteissa vuosien 2007-2014 aikana. Tämän jälkeen dokumentit on analysoitu sisällön erittelyn ja sisällön analyysin menetelmin hyödyntäen PESTE-analyysiä. Sisällön erittely -osuudessa avainsanojen, kuten Kiina, kansainvälisyys ja verkosto, esiintymismääriä eri dokumenteissa on laskettu. Näin selviää, millä tavalla ja kuinka hyvin dokumentit liittyvät tutkimusaiheeseen. Toimintaympäristöjen tutkimukseen kehitetyllä PESTE-analyysillä taas selvitetään innovaatiopolitiikan suhtautumista Kiinaan eri näkökulmista.
Innovaatiopolitiikka on kehittynyt tarkasteluajanjakson aikana. Erityisesti kehitystä on tapahtunut yrityksille tarjottujen palvelujen selkeyttämisessä sekä päällekkäisyyksien poistossa, vaikka niidenkin osalta on vielä tehtävää. Suomen vähäinen kansainvälisyysaste ja ulkomaisten investointien houkuttelu sen sijaan vaatii tulevaisuudessa paljon työstämistä. Asian edistämiseksi esimerkiksi maakuvatyöhön on tarkoitus panostaa jatkossa entistä enemmän. Suomen ja Kiinan välisessä yhteistyössä uskotaan olevan paljon mahdollisuuksia, joita ei ole vielä hyödynnetty. Toisaalta Kiina voi olla myös Suomen kilpailija, vaikkei tätä näkökulmaa juurikaan käsitellä dokumenteissa. Suomen laahaavan talouden kannalta iloinen uutinen on, että investointien osalta kiinalaisten kiinnostus Suomea kohtaan on kasvanut viime vuosina.
Tutkielman aineistona on käytetty Suomen innovaatiopolitiikkaan sekä Suomen Kiinaan kohdistuvista toimista kertovia dokumentteja, joita on yhteensä kaksitoista kappaletta. Analyysiosuus alkaa kuvailevalla osuudella, jossa avataan muutoksia innovaatiopoliittisissa dokumenteissa vuosien 2007-2014 aikana. Tämän jälkeen dokumentit on analysoitu sisällön erittelyn ja sisällön analyysin menetelmin hyödyntäen PESTE-analyysiä. Sisällön erittely -osuudessa avainsanojen, kuten Kiina, kansainvälisyys ja verkosto, esiintymismääriä eri dokumenteissa on laskettu. Näin selviää, millä tavalla ja kuinka hyvin dokumentit liittyvät tutkimusaiheeseen. Toimintaympäristöjen tutkimukseen kehitetyllä PESTE-analyysillä taas selvitetään innovaatiopolitiikan suhtautumista Kiinaan eri näkökulmista.
Innovaatiopolitiikka on kehittynyt tarkasteluajanjakson aikana. Erityisesti kehitystä on tapahtunut yrityksille tarjottujen palvelujen selkeyttämisessä sekä päällekkäisyyksien poistossa, vaikka niidenkin osalta on vielä tehtävää. Suomen vähäinen kansainvälisyysaste ja ulkomaisten investointien houkuttelu sen sijaan vaatii tulevaisuudessa paljon työstämistä. Asian edistämiseksi esimerkiksi maakuvatyöhön on tarkoitus panostaa jatkossa entistä enemmän. Suomen ja Kiinan välisessä yhteistyössä uskotaan olevan paljon mahdollisuuksia, joita ei ole vielä hyödynnetty. Toisaalta Kiina voi olla myös Suomen kilpailija, vaikkei tätä näkökulmaa juurikaan käsitellä dokumenteissa. Suomen laahaavan talouden kannalta iloinen uutinen on, että investointien osalta kiinalaisten kiinnostus Suomea kohtaan on kasvanut viime vuosina.