Mortality in Epilepsy with Emphasis on Clinical Features

Abstract

Epilepsia on yleinen pitkäaikainen neurologinen sairaus, jota sairastavilla on muuta väestöä lyhyempi elinajanodote. Ylikuolleisuutta ovat osaltaan selittäneet epilepsian taustalla olevat aivosairaudet, erityisesti epilepsian aiheuttaneet syöpäsairaudet, epileptisiin kohtauksiin liittyvät onnettomuudet, lisääntynyt itsemurhakuolleisuus sekä epilepsian huonoon kohtaustasapainoon liittyvät odottamattomat äkkikuolemat.

Väitöskirja pohjautuu kahteen suomalaiseen kohorttitutkimukseen ja kahteen järjestelmälliseen kirjallisuuskatsaukseen. Koko maan kattavassa kohortissa epilepsiaa sairastavan väestönosan kuolleisuus oli kolminkertainen verrattuna taustaväestön kuolleisuuteen. Meta-analyysissä epilepsiaa sairastavien ylikuolleisuus liittyi symptomaattiseen ja kryptogeeniseen etiologiaan sekä suurempaan epileptisten kohtausten tiheyteen. Idiopaattista epilepsiaa sairastavien kokonaiskuolleisuus ei eronnut taustaväestön kuolleisuudesta.

Epilepsy is a common, chronic neurological disease that is associated with a reduced life expectancy in comparison to individuals without epilepsy. Excess mortality in epilepsy has been partly explained by brain diseases that may cause epilepsy, in addition to higher incidence of cancers, accidents, suicides, and sudden unexpected deaths associated with active epilepsy.

The material of this thesis is based on two Finnish cohort studies and two systematic literature reviews. In a nationwide cohort study epilepsy patients had a three-fold mortality risk in comparison to the reference population. The quantitative synthesis of the published studies by clinical characteristics of epilepsy showed that excess mortality was related to symptomatic and cryptogenic etiologies of epilepsy, as well as higher seizure frequency. Individuals with idiopathic epilepsy had a mortality rate comparable to that of the general population.