"Why do they hate us?" - Yhdysvallat, islam, uhrit ja terroristit kehittyvässä 9/11-romaanissa
Eikonsalo, Sini (2016)
2016
Kirjallisuustieteen tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Literary Studies
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2016-11-21
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201611222635
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201611222635
Tiivistelmä
Tutkielmassa käsitellään yhdysvaltalaisen 9/11-romaanin alalajia ja sen kehitystä seuraavien teosten avulla: Don DeLillon Falling Man (2008/2007), Jonathan Safran Foerin Extremely Loud and Incredibly Close (2005), John Updiken Terrorist (2007/2006) ja Amy Waldmanin The Submission (2012/2011). Lähestyn romaaneja retorisen kertomusteorian avulla. Sovellan erityisesti James Phelanin kerronnallisten arvostelmien, kertomuksen progression ja henkilöhahmojen kolmen komponentin teorioita, joiden avulla selvitän, millaisia merkityksiä, arvoja ja asenteita kohdeteokset pyrkivät implisiittiselle lukijalle välittämään sekä millaisia kerronnallisia arvostelmia tämä puolestaan kertomuksesta tekee. Analyysini keskittyy erityisesti siihen, millaisia eettisiä arvostelmia implisiittinen lukija tekee henkilöhahmoista ja miten lukijan sympatian ja empatian herättäminen vaikuttaa näihin arvostelmiin.
Huomion kohteenani on, miten teoksissa representoidaan Yhdysvaltoja, islamia ja syyskuun 11. päivän terrori-iskuja. Selvitän, millaisessa valossa Yhdysvallat 9/11-romaaneissa näyttäytyy ja millaisena sen suhde terroriiskuihin kuvataan. Samoin tarkastelen, miten islamin uskoa teoksissa representoidaan, ja millainen sen suhde 9/11-iskuihin ja Yhdysvaltoihin esitetään olevan. Otan huomioon, millaisen aseman terrori-iskut teoksissa saavat, mitkä esitetään niihin johtaneina syinä ja millaisia ovat terroristit ja uhrit.
Tutkielmani taustalla vaikuttaa ajatus siitä, että kirjallisuus on aina yhteydessä syntykontekstiinsa. Näen, että erityisesti 9/11-romaanin kaltaisessa tulenarkaa aihetta käsittelevässä alalajissa tämän kontekstin huomioiminen on tavallistakin oleellisempaa. Siten tarkastelen 9/11-romaaneja yhteydessä terrori-iskujen jälkeisen ajan tapahtumiin, yhteiskunnalliseen ilmapiiriin sekä 9/11-diskurssiin eli siihen, miten terrori-iskuja on merkityksellistetty.
Osoitan tutkielmassani, että 2000-luvulla on julkaistu erilaisia 9/11-romaaneja kuin 2010-luvulla. Esitän, että varhaiset 9/11-romaanit keskittyvät usein Yhdysvaltojen uhriuteen ja amerikkalaisten traumaan ja rakentavat yksinkertaistavaa vastakkainasettelua viattomien uhrien ja orientalististen terroristien välille. Näytän, että terrori-iskut kuvataan näissä teoksissa usein tyhjästä ilmestyneenä, kontekstittomana yllätyksenä. Tuon myös esille, että 9/11-kirjallisuudentutkimus on muodostanut 9/11-romaanin kriittisen kaanonin siten, että sen ulkopuolelle on jätetty edellä kuvatusta representaatiosta poikkeavat teokset. Näytän, että myöhäisemmät 9/11-romaanit monimutkaistavat ja kritisoivat näitä asetelmia ja aiempaa representoinnin tapaa ja muodostavat vastanarratiivin sekä varhaiselle 9/11-romaanille että hallitsevalle 9/11-diskurssille.
Huomion kohteenani on, miten teoksissa representoidaan Yhdysvaltoja, islamia ja syyskuun 11. päivän terrori-iskuja. Selvitän, millaisessa valossa Yhdysvallat 9/11-romaaneissa näyttäytyy ja millaisena sen suhde terroriiskuihin kuvataan. Samoin tarkastelen, miten islamin uskoa teoksissa representoidaan, ja millainen sen suhde 9/11-iskuihin ja Yhdysvaltoihin esitetään olevan. Otan huomioon, millaisen aseman terrori-iskut teoksissa saavat, mitkä esitetään niihin johtaneina syinä ja millaisia ovat terroristit ja uhrit.
Tutkielmani taustalla vaikuttaa ajatus siitä, että kirjallisuus on aina yhteydessä syntykontekstiinsa. Näen, että erityisesti 9/11-romaanin kaltaisessa tulenarkaa aihetta käsittelevässä alalajissa tämän kontekstin huomioiminen on tavallistakin oleellisempaa. Siten tarkastelen 9/11-romaaneja yhteydessä terrori-iskujen jälkeisen ajan tapahtumiin, yhteiskunnalliseen ilmapiiriin sekä 9/11-diskurssiin eli siihen, miten terrori-iskuja on merkityksellistetty.
Osoitan tutkielmassani, että 2000-luvulla on julkaistu erilaisia 9/11-romaaneja kuin 2010-luvulla. Esitän, että varhaiset 9/11-romaanit keskittyvät usein Yhdysvaltojen uhriuteen ja amerikkalaisten traumaan ja rakentavat yksinkertaistavaa vastakkainasettelua viattomien uhrien ja orientalististen terroristien välille. Näytän, että terrori-iskut kuvataan näissä teoksissa usein tyhjästä ilmestyneenä, kontekstittomana yllätyksenä. Tuon myös esille, että 9/11-kirjallisuudentutkimus on muodostanut 9/11-romaanin kriittisen kaanonin siten, että sen ulkopuolelle on jätetty edellä kuvatusta representaatiosta poikkeavat teokset. Näytän, että myöhäisemmät 9/11-romaanit monimutkaistavat ja kritisoivat näitä asetelmia ja aiempaa representoinnin tapaa ja muodostavat vastanarratiivin sekä varhaiselle 9/11-romaanille että hallitsevalle 9/11-diskurssille.