"Sisulla mennään eteenpäin" L'anxiété linguistique chez les étudiants universitaires de la langue française
Mäkelä, Kati (2016)
2016
Ranskan kielen tutkinto-ohjelma - Degree Programme in French Language
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2016-11-17
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201611212628
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201611212628
Tiivistelmä
Kieliahdistuksella tarkoitetaan kaikkia niitä ahdistuksen ja jännityksen tunteita, joita kieltenopiskelijat kokevat vieraan kielen opiskeluun liittyvissä tilanteissa. Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan ranskan kielen yliopisto-opiskelijoiden kokemaa kieliahdistusta sekä opiskelijoiden itsensä että heidän opettajiensa näkökulmasta. Laadullisen tutkimuksen aineisto koostuu opiskelijoiden kirjoittamista narratiiveista eli kertomuksista sekä materiaalista, joka kerättiin opettajille pidetyissä puolistrukturoiduissa haastatteluissa. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten opiskelijat kokevat kieliahdistuksen, mitkä ovat sen syyt ja seuraukset sekä helpottaako ahdistus opintojen edetessä. Tavoitteena on myös kartoittaa opettajien ajatuksia opiskelijoiden kokemasta kieliahdistuksesta ja tutkia, onko ahdistusta mahdollista lieventää tai jopa ennaltaehkäistä.
Tulokset osoittavat, että kieliahdistusta koetaan erityisesti niissä tilanteissa, joissa opiskelija joutuu puhumaan ranskaa. Opettajan kysymykseen vastaaminen, suulliselle kurssille osallistuminen ja esitelmän pitäminen jännittävät toisinaan niin paljon, että ahdistunut opiskelija saattaa alkaa vältellä kieleen liittyvää toimintaa esimerkiksi jättämällä luentoja väliin. Merkittävin syy kieliahdistuksen kokemiselle on ryhmien heterogeenisuus eli huomattavat erot opiskelijoiden tasossa varsinkin ensimmäisinä opiskeluvuosina. Yksi ratkaisu tasoerojen lieventämiseen voisi olla erillinen kurssi suoraan lukiosta tuleville opiskelijoille, jotka saisivat halutessaan mahdollisuuden parantaa kielitaitoaan ja totutella yliopisto-opiskeluun jo ennen varsinaisten, kaikille yhteisten kurssien alkamista.
Toinen keskeinen tutkimuksessa esiin noussut ongelma liittyy sukupolvien väliseen kuiluun. Haastatellut opettajat ovat saaneet normatiivisen kielikasvatuksen, kun taas opiskelijat edustavat nykykoulua, jonka kieltenopetuksessa painotetaan kommunikatiivisuutta kieliopin sijaan. Näin ollen opettajien ja opiskelijoiden käsitykset kielenoppimisesta sekä siihen liittyvät tavoitteet vaihtelevat merkittävästi. Tämä saattaa myös osaltaan vaikuttaa opiskelijoiden kokemaan ahdistukseen, sillä osan mielestä heiltä vaaditaan enemmän kuin mihin he kokevat pystyvänsä.
Tutkimuksen perusteella parhaat keinot kieliahdistuksen lieventämiseen ovat kannustavampi, keskustelevampi ja tuttavallisempi ilmapiiri opiskelijoiden ja opettajien välillä sekä pidempiaikainen oleskelu ranskankielisessä maassa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa opintoja.
Tulokset osoittavat, että kieliahdistusta koetaan erityisesti niissä tilanteissa, joissa opiskelija joutuu puhumaan ranskaa. Opettajan kysymykseen vastaaminen, suulliselle kurssille osallistuminen ja esitelmän pitäminen jännittävät toisinaan niin paljon, että ahdistunut opiskelija saattaa alkaa vältellä kieleen liittyvää toimintaa esimerkiksi jättämällä luentoja väliin. Merkittävin syy kieliahdistuksen kokemiselle on ryhmien heterogeenisuus eli huomattavat erot opiskelijoiden tasossa varsinkin ensimmäisinä opiskeluvuosina. Yksi ratkaisu tasoerojen lieventämiseen voisi olla erillinen kurssi suoraan lukiosta tuleville opiskelijoille, jotka saisivat halutessaan mahdollisuuden parantaa kielitaitoaan ja totutella yliopisto-opiskeluun jo ennen varsinaisten, kaikille yhteisten kurssien alkamista.
Toinen keskeinen tutkimuksessa esiin noussut ongelma liittyy sukupolvien väliseen kuiluun. Haastatellut opettajat ovat saaneet normatiivisen kielikasvatuksen, kun taas opiskelijat edustavat nykykoulua, jonka kieltenopetuksessa painotetaan kommunikatiivisuutta kieliopin sijaan. Näin ollen opettajien ja opiskelijoiden käsitykset kielenoppimisesta sekä siihen liittyvät tavoitteet vaihtelevat merkittävästi. Tämä saattaa myös osaltaan vaikuttaa opiskelijoiden kokemaan ahdistukseen, sillä osan mielestä heiltä vaaditaan enemmän kuin mihin he kokevat pystyvänsä.
Tutkimuksen perusteella parhaat keinot kieliahdistuksen lieventämiseen ovat kannustavampi, keskustelevampi ja tuttavallisempi ilmapiiri opiskelijoiden ja opettajien välillä sekä pidempiaikainen oleskelu ranskankielisessä maassa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa opintoja.