Kainuulaiset kuntapäättäjät kuntalaisilta saadun tiedon tulkkeina - Tapaustutkimus Kainuun asiakaslähtöisestä lähipalveluiden kehittämisestä
Heikkinen, Erno (2016)
2016
Hallintotieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Administrative Studies
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2016-11-17
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201611182616
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201611182616
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielma käsittelee asiakaslähtöisin menetelmin kerätyn kuntalaisinformaation hyödyntämistä kunnallisissa päätöksentekoprosesseissa. Kuntalaisten osallistaminen ja kuntalaisilta kerätyn informaation hyödyntäminen palvelukehittämisessä on kehittynyt parin viimeisen vuosikymmenen aikana. Kehityksen on mahdollistanut uusi julkisen hallinnon malli, jossa ollaan erityisen kiinnostuneita nimenomaan julkisen ja yksityisen toiminnan rajapinnoista. Näitä rajapintoja muodostavat myös kuntalaiset yhdessä kuntaorganisaation kanssa. Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä esitellään kuntalaisen muuttunut asema osana kunnallishallintoa eri aikakausilla. Lisäksi kuntalaisen asemaa tarkastellaan osallisuuden näkökulmasta sitoen se tiedolla johtamisen tematiikkaan.
Tutkimus on tapaustutkimus, jossa esimerkkitapauksena toimii Kainuun kuntien, Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän, Suomen Kuntaliiton, SOSTE ry:n ja Tampereen yliopiston vuosina 2014-2016 Kainuun asiakaslähtöinen lähipalveluiden kehittäminen, joka koostuu kahdesta vaiheesta. Ensimmäinen vaihe on koostunut Kainuun palveluluotain -prosessista ja toinen osa Arjen pelastajat -konseptista, joka on muotoutunut osana Kainuun palveluluotain -prosessia. Projektissa keskeistä on ollut hyödyntää kuntalaisilta erilaisin palvelumuotoilumenetelmin kerättyä tietoa uuden palvelun kehittämiseksi valitulle kohderyhmälle. Arjen pelastajat -konseptissa uutta palvelua on pyrittykehittämään nimenomaan nuorten ja ikäihmisten välisen kohtaamisen parantamiseksi. Tutkimuksen haastatteluaineisto koostuu yhdeksästä puolistrukturoidusta haastattelusta, jotka on toteutettu Kainuun kunnissa ja Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymässä hankkeissa mukana olleille luottamushenkilöille ja viranhaltijoille.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että Kainuun palveluluotain -prosessi nähtiin tärkeänä erityisesti kuntaorganisaatioiden ja kuntalaisten, mutta myös kuntaorganisaatioiden ja muiden julkisten toimijoiden väliseksi uudenlaiseksi toimintatavaksi, jonka tarkoituksena on ollut kehittää kuntalaisten näkemysten mukaan uudenlaisia palveluja. Kuntalaisilta kerätyistä tiedoista on kehitetty Arjen pelastajat -konsepti, joka nähtiin tervetulleena työkaluna nuoren ja ikäihmisen vuorovaikutuksen lisäämiseksi, jolloin niin nuoret kuin ikäihmisetkin hyötyvät toistensa taidoista ja kertyneestä elämänkokemuksesta. Tutkimustuloksista välittyy tiedon käsittelemisen ja sen varastoimisen haasteellisuus, jotta tiedon osia voitaisiin käyttää myös myöhemmin esimerkiksi päätöksenteon tukena, kun taas Arjen pelastajissa lopputuotos on ollut tutkimuksen perusteella tärkeämpi kuin kuntalaisilta kerätty tietomassa. Haastattelujen perusteella demokratian kuva on muuttumassa ja kuntalaisten vaikuttaminen kunnan asioihin vain äänestämällä koetaan liian suppeana mahdollisuutena, jolloin osallisuutta tukevat hankkeet ja projektit tulevat olemaan tulevaisuudessa entistäin merkityksellisempiä.
Tutkimus on tapaustutkimus, jossa esimerkkitapauksena toimii Kainuun kuntien, Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän, Suomen Kuntaliiton, SOSTE ry:n ja Tampereen yliopiston vuosina 2014-2016 Kainuun asiakaslähtöinen lähipalveluiden kehittäminen, joka koostuu kahdesta vaiheesta. Ensimmäinen vaihe on koostunut Kainuun palveluluotain -prosessista ja toinen osa Arjen pelastajat -konseptista, joka on muotoutunut osana Kainuun palveluluotain -prosessia. Projektissa keskeistä on ollut hyödyntää kuntalaisilta erilaisin palvelumuotoilumenetelmin kerättyä tietoa uuden palvelun kehittämiseksi valitulle kohderyhmälle. Arjen pelastajat -konseptissa uutta palvelua on pyrittykehittämään nimenomaan nuorten ja ikäihmisten välisen kohtaamisen parantamiseksi. Tutkimuksen haastatteluaineisto koostuu yhdeksästä puolistrukturoidusta haastattelusta, jotka on toteutettu Kainuun kunnissa ja Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymässä hankkeissa mukana olleille luottamushenkilöille ja viranhaltijoille.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että Kainuun palveluluotain -prosessi nähtiin tärkeänä erityisesti kuntaorganisaatioiden ja kuntalaisten, mutta myös kuntaorganisaatioiden ja muiden julkisten toimijoiden väliseksi uudenlaiseksi toimintatavaksi, jonka tarkoituksena on ollut kehittää kuntalaisten näkemysten mukaan uudenlaisia palveluja. Kuntalaisilta kerätyistä tiedoista on kehitetty Arjen pelastajat -konsepti, joka nähtiin tervetulleena työkaluna nuoren ja ikäihmisen vuorovaikutuksen lisäämiseksi, jolloin niin nuoret kuin ikäihmisetkin hyötyvät toistensa taidoista ja kertyneestä elämänkokemuksesta. Tutkimustuloksista välittyy tiedon käsittelemisen ja sen varastoimisen haasteellisuus, jotta tiedon osia voitaisiin käyttää myös myöhemmin esimerkiksi päätöksenteon tukena, kun taas Arjen pelastajissa lopputuotos on ollut tutkimuksen perusteella tärkeämpi kuin kuntalaisilta kerätty tietomassa. Haastattelujen perusteella demokratian kuva on muuttumassa ja kuntalaisten vaikuttaminen kunnan asioihin vain äänestämällä koetaan liian suppeana mahdollisuutena, jolloin osallisuutta tukevat hankkeet ja projektit tulevat olemaan tulevaisuudessa entistäin merkityksellisempiä.