"Be Our Guest" - A Linguistic Study of Destination Slogans
Häkkinen, Minttu (2016)
2016
Englannin kielen, kirjallisuuden ja kääntämisen tutkinto-ohjelma - DP in English Language, Literature and Translation
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2016-11-15
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201611172601
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201611172601
Tiivistelmä
Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee matkailumainonnassa käytettävien iskulauseiden lingvistisiä piirteitä. Tutkielma pyrkii osittain paikkaamaan matkailumainonnan kieleen kohdistuvassa tutkimuksessa piilevää aukkoa. Varhaisemmat lingvistiset tutkimukset koskien maiden matkailumarkkinoinnissa käytettäviä iskulauseita ovat vähäisiä, ja keskittyvät lähinnä viestien semanttisten teemojen luokitteluun. Tutkielman teoreettisena pohjana toimivat aiemmat mainonnan kielen tutkimukset, ja matkailudiskurssia koskevia tutkimuksia on hyödynnetty ajoittain. Tutkimuksen vahva pohjautuminen perinteisen mainonnan kielen tutkimukseen johtuu siitä, ettei olennaista ja kattavaa aineistoa matkailualan kielestä ole ollut saatavilla.
Tutkimuksessa käytetty korpus koostuu 169 iskulauseesta ympäri maailman. Valtaosa iskulauseista on käytössä maiden matkailumainonnassa, mutta korpus sisältää lausahduksia myös astetta pienemmiltä alueilta, kuten Yhdysvaltojen osavaltioista ja Kanadan provinsseista. Näin korpuksesta saatiin tarpeeksi laaja. Iskulausekokoelma kerättiin pääasiassa syksyllä 2015 vierailemalla maiden ja alueiden virallisilla internetsivustoilla.
Tarkasteltavaksi valitut ominaisuudet on jaettu kolmeen aihealueeseen: sanasto, lauseketyypit ja merkityksen tasot. Näistä ensimmäinen keskittyy iskulauseiden verbeihin, adjektiiveihin sekä persoonapronomineihin. Lauseketyypeistä esille nousevat deklaratiivi, imperatiivi sekä vajaa lauseke. Merkityksen tasoja tutkittaessa keskitytään sanaleikkeihin, epämääräisiin väitteisiin ja kielikuviin. Tulokset toteavat, että useat iskulauseiden piirteet ovat yhdenmukaisia aiemman mainonnan ja matkailun kielen tutkimuksen kanssa. Esimerkiksi sanasto vastaa sisällöltään tyypillistä matkailudiskurssia, ja lausekkeet ominaisuuksiltaan mainonnan kieltä. Iskulauseet omaavat kuitenkin myös piirteitä, jotka ovat aiemmista tuloksista poikkeavia. Tästä esimerkkinä toimii iskulauseista täysin puuttuva will-apuverbi, jonka on aikaisemmin todettu olevan yleinen niin mainonnan kuin matkailunkin kielessä.
Tutkimuksessa käytetty korpus koostuu 169 iskulauseesta ympäri maailman. Valtaosa iskulauseista on käytössä maiden matkailumainonnassa, mutta korpus sisältää lausahduksia myös astetta pienemmiltä alueilta, kuten Yhdysvaltojen osavaltioista ja Kanadan provinsseista. Näin korpuksesta saatiin tarpeeksi laaja. Iskulausekokoelma kerättiin pääasiassa syksyllä 2015 vierailemalla maiden ja alueiden virallisilla internetsivustoilla.
Tarkasteltavaksi valitut ominaisuudet on jaettu kolmeen aihealueeseen: sanasto, lauseketyypit ja merkityksen tasot. Näistä ensimmäinen keskittyy iskulauseiden verbeihin, adjektiiveihin sekä persoonapronomineihin. Lauseketyypeistä esille nousevat deklaratiivi, imperatiivi sekä vajaa lauseke. Merkityksen tasoja tutkittaessa keskitytään sanaleikkeihin, epämääräisiin väitteisiin ja kielikuviin. Tulokset toteavat, että useat iskulauseiden piirteet ovat yhdenmukaisia aiemman mainonnan ja matkailun kielen tutkimuksen kanssa. Esimerkiksi sanasto vastaa sisällöltään tyypillistä matkailudiskurssia, ja lausekkeet ominaisuuksiltaan mainonnan kieltä. Iskulauseet omaavat kuitenkin myös piirteitä, jotka ovat aiemmista tuloksista poikkeavia. Tästä esimerkkinä toimii iskulauseista täysin puuttuva will-apuverbi, jonka on aikaisemmin todettu olevan yleinen niin mainonnan kuin matkailunkin kielessä.