Kansallisen kulttuurin vaikutus tilintarkastajan rooliin Suomessa ja Venäjällä
Suoranta, Saila (2016)
2016
Kauppatieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Business Studies
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2016-11-16
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201611172600
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201611172600
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa käsitellään kansallisen kulttuurin vaikutusta tilintarkastajan rooliin Suomessa ja Venäjällä. Tutkimuksen tavoitteena on tunnistaa, asettavatko kulttuurierot haasteita tilintarkastukselle Suomessa ja Venäjällä sekä millaisia vaikutuksia kansallisella kulttuurilla on tilintarkastajan rooliin kyseisessä kontekstissa. Täten pyritään lisäämään ymmärrystä kulttuurierojen vaikutuksesta tilintarkastajan tehtävään kansainvälisissä toimeksiannoissa.
Tutkimuksen teoriaosuus jakautuu kahteen osaan. Ensimmäisessä teorialuvussa käsitellään kulttuurin käsitettä, G. Hofsteden kulttuuridimensiomallia sekä Suomen ja Venäjän kulttuurin erityispiirteitä. Hofsteden mallin avulla tunnistetaan Suomen ja Venäjän kansallisen kulttuurin keskeisiä eroavaisuuksia. Toisessa teorialuvussa käydään läpi kansallisen kulttuurin mahdollisia vaikutuksia tilintarkastukseen S. J. Grayn mallin pohjalta sekä tilintarkastuksen erityispiirteitä Suomessa ja Venäjällä.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jonka empiirinen aineisto kerättiin teemahaastattelujen avulla touko-elokuussa 2016. Haastateltavat ovat tilintarkastusalan ammattilaisia, joilla on työkokemusta toimeksiannoista sekä Suomesta että Venäjältä. Venäjään liittyvää tilintarkastuskokemusta haastatelluilta löytyi vaihtelevasti kahdesta vuodesta kahdeksaan vuoteen. Jokaisen tilintarkastajan nykyiset työtehtävät liittyivät joko osittain tai kokonaan Venäjällä toimiviin asiakkaisiin, vaikka kaikkien haastateltujen asemapaikka on Suomessa.
Haastatteluaineisto tuki pääosin tutkimuksen teoreettista viitekehystä. Ihmisiin ja organisaatio-kulttuuriin liittyvistä haasteista keskeisimmiksi nousivat hierarkian rooli, johtajan asema, kommunikoinnin haasteet seka? epa?luottamuksen ilmapiiri organisaatioissa. Liiketoiminta-ympäristöön liittyvistä haasteista korostuivat politiikan ja hallintoja?rjestelma?n vaikutus liike-ela?ma?a?n, korruptio, dokumenttikeskeisyys ja byrokratia seka? taloudellisen raportoinnin kehittyneisyys.
Tilintarkastajan rooli on tutkimustulosten perusteella hyvin samanlainen sekä Suomessa että Venäjällä. Lähtökohtana on laadukas tilintarkastus, joka suoritetaan sovittujen aikataulujen puitteissa. Tutkimustulosten pohjalta vaikuttaa kaiken kaikkiaan siltä, että Suomessa ymmärretään tilintarkastajan näkemyksen arvo ja tilintarkastuksella saavutettavissa olevat hyödyt Venäjää paremmin. Merkkejä tilintarkastuksen aseman paranemisesta Venäjällä on kuitenkin ilmassa esimerkiksi tilintarkastajien auktorisoinnin merkityksen kasvun muodossa.
Tutkimuksen teoriaosuus jakautuu kahteen osaan. Ensimmäisessä teorialuvussa käsitellään kulttuurin käsitettä, G. Hofsteden kulttuuridimensiomallia sekä Suomen ja Venäjän kulttuurin erityispiirteitä. Hofsteden mallin avulla tunnistetaan Suomen ja Venäjän kansallisen kulttuurin keskeisiä eroavaisuuksia. Toisessa teorialuvussa käydään läpi kansallisen kulttuurin mahdollisia vaikutuksia tilintarkastukseen S. J. Grayn mallin pohjalta sekä tilintarkastuksen erityispiirteitä Suomessa ja Venäjällä.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jonka empiirinen aineisto kerättiin teemahaastattelujen avulla touko-elokuussa 2016. Haastateltavat ovat tilintarkastusalan ammattilaisia, joilla on työkokemusta toimeksiannoista sekä Suomesta että Venäjältä. Venäjään liittyvää tilintarkastuskokemusta haastatelluilta löytyi vaihtelevasti kahdesta vuodesta kahdeksaan vuoteen. Jokaisen tilintarkastajan nykyiset työtehtävät liittyivät joko osittain tai kokonaan Venäjällä toimiviin asiakkaisiin, vaikka kaikkien haastateltujen asemapaikka on Suomessa.
Haastatteluaineisto tuki pääosin tutkimuksen teoreettista viitekehystä. Ihmisiin ja organisaatio-kulttuuriin liittyvistä haasteista keskeisimmiksi nousivat hierarkian rooli, johtajan asema, kommunikoinnin haasteet seka? epa?luottamuksen ilmapiiri organisaatioissa. Liiketoiminta-ympäristöön liittyvistä haasteista korostuivat politiikan ja hallintoja?rjestelma?n vaikutus liike-ela?ma?a?n, korruptio, dokumenttikeskeisyys ja byrokratia seka? taloudellisen raportoinnin kehittyneisyys.
Tilintarkastajan rooli on tutkimustulosten perusteella hyvin samanlainen sekä Suomessa että Venäjällä. Lähtökohtana on laadukas tilintarkastus, joka suoritetaan sovittujen aikataulujen puitteissa. Tutkimustulosten pohjalta vaikuttaa kaiken kaikkiaan siltä, että Suomessa ymmärretään tilintarkastajan näkemyksen arvo ja tilintarkastuksella saavutettavissa olevat hyödyt Venäjää paremmin. Merkkejä tilintarkastuksen aseman paranemisesta Venäjällä on kuitenkin ilmassa esimerkiksi tilintarkastajien auktorisoinnin merkityksen kasvun muodossa.