Työnantajakuvan rakentuminen käännöstoimistojen verkkosivustoilla
Mursu, Petra (2016)
2016
Monikielisen viestinnän ja käännöstieteen maisteriopinnot - Master's Programme in Multilingual Communication and Translation Studies
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2016-11-15
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201611172599
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201611172599
Kuvaus
English Summary : The Building of an Employer Brand on Translation Agencies’ Websites
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa nostetaan esiin aiemmissa tutkimuksissa vähäiselle huomiolle jäänyt aihe: käännöstoimistojen työnantajakuva. Ensimmäinen tutkimuskysymys on, minkälaista työnantajakuvaa käännöstoimistot luovat suomenkielisillä verkkosivustoillaan. Toisena tutkimuskysymyksenä selvitetään, mitkä sisällölliset aiheet painottuvat tässä kuvassa. Kiinnostavan näkökulman työhön tuo käännösalan freelancer-painotteisuus ja sen mahdollinen näkyminen toimistojen työnantajakuvassa. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa hyödyllistä tietoa alan toimijoiden työnantajakuvasta ja tarjota käännöstoimistoille vertailukohta oman kuvansa arvioimiseen.
Tutkimuksessa keskitytään siis selvittämään, minkälaisina työnantajina käännöstoimistot tietoisesti tai tiedostamatta kuvaavat itsensä. Tämä kuva ei kuitenkaan välttämättä kerro siitä, minkälaisia työnantajia yritykset todellisuudessa ovat. Teoriakehyksen muodostavat aiemmat tutkimukset suomalaisesta käännöstoimistokentästä ja käännösalalle työllistymisestä sekä työnantajakuvasta ja sen merkityksestä rekrytoinnissa. Aineisto kattaa viiden suomalaisen käännöstoimiston suomenkielisillä verkkosivustoillaan julkaisemat tekstimuodossa olevat sisällöt.
Analyysimetodina käytetään laadullista sisällönanalyysia, jota täydennetään määrällisellä tarkastelulla. Tutkimuksessa käytetty analyysirunko pohjautuu kahteen aiempaan tutkimukseen, joissa on perehdytty työnantajakuvaa luoviin sisältöihin yritysten verkkosivustoilla. Analyysirunkoa muokattiin aineiston alustavan läpikäynnin ohjaamana suomalaisen käännösalan kontekstiin sopivaksi. Runko koostuu kolmesta kategoriasta: yrityksestä, työskentelystä ja rekrytoinnista kertovista sisällöistä ja niiden alaluokista.
Tutkimus osoitti, että käännöstoimistojen työnantajakuvan kantava teema on asiakaslähtöisyys. Työnantajakuva vaikuttaa pitkälti syntyvän asiakkaille rakennetun yrityskuvan sivutuotteena. Toimistot pyrkivät näyttäytymään ammattimaisina ja kehittyvinä yrityksinä, jotka vaativat työntekijöiltään kokemusta, tehokkuutta ja laatua. Työnantajakuvassa painottuvat yrityskuvasta, ihmisistä, työnantajan odotuksista ja rekrytointiprosessista kertovat sisällöt. Analyysin perusteella voidaankin esittää, että käännöstoimisto voi erottautua kilpailijoistaan panostamalla monipuolisesti työnantajakuvaansa. Tutkimuksen tulokset herättävät myös miettimään, näkevätkö käännöstoimistot freelancerit työntekijöinä, toimittajina vai yhteistyökumppaneina, ja onko työnantajakuvan soveltaminen tähän suhteeseen edes perusteltua.
Käännöstoimistojen työnantajakuva on hyvin laaja aihe, josta tämä tutkimus voi vain raapaista pintaa. Jatkoaiheiksi ehdotetaankin muun muassa haastattelututkimuksia, joilla kartoitetaan kääntäjien näkemyksiä käännöstoimistojen työnantajakuvasta. Myös työnantajakuvan merkitystä freelancereille on syytä tutkia laajemmin.
Tutkimuksessa keskitytään siis selvittämään, minkälaisina työnantajina käännöstoimistot tietoisesti tai tiedostamatta kuvaavat itsensä. Tämä kuva ei kuitenkaan välttämättä kerro siitä, minkälaisia työnantajia yritykset todellisuudessa ovat. Teoriakehyksen muodostavat aiemmat tutkimukset suomalaisesta käännöstoimistokentästä ja käännösalalle työllistymisestä sekä työnantajakuvasta ja sen merkityksestä rekrytoinnissa. Aineisto kattaa viiden suomalaisen käännöstoimiston suomenkielisillä verkkosivustoillaan julkaisemat tekstimuodossa olevat sisällöt.
Analyysimetodina käytetään laadullista sisällönanalyysia, jota täydennetään määrällisellä tarkastelulla. Tutkimuksessa käytetty analyysirunko pohjautuu kahteen aiempaan tutkimukseen, joissa on perehdytty työnantajakuvaa luoviin sisältöihin yritysten verkkosivustoilla. Analyysirunkoa muokattiin aineiston alustavan läpikäynnin ohjaamana suomalaisen käännösalan kontekstiin sopivaksi. Runko koostuu kolmesta kategoriasta: yrityksestä, työskentelystä ja rekrytoinnista kertovista sisällöistä ja niiden alaluokista.
Tutkimus osoitti, että käännöstoimistojen työnantajakuvan kantava teema on asiakaslähtöisyys. Työnantajakuva vaikuttaa pitkälti syntyvän asiakkaille rakennetun yrityskuvan sivutuotteena. Toimistot pyrkivät näyttäytymään ammattimaisina ja kehittyvinä yrityksinä, jotka vaativat työntekijöiltään kokemusta, tehokkuutta ja laatua. Työnantajakuvassa painottuvat yrityskuvasta, ihmisistä, työnantajan odotuksista ja rekrytointiprosessista kertovat sisällöt. Analyysin perusteella voidaankin esittää, että käännöstoimisto voi erottautua kilpailijoistaan panostamalla monipuolisesti työnantajakuvaansa. Tutkimuksen tulokset herättävät myös miettimään, näkevätkö käännöstoimistot freelancerit työntekijöinä, toimittajina vai yhteistyökumppaneina, ja onko työnantajakuvan soveltaminen tähän suhteeseen edes perusteltua.
Käännöstoimistojen työnantajakuva on hyvin laaja aihe, josta tämä tutkimus voi vain raapaista pintaa. Jatkoaiheiksi ehdotetaankin muun muassa haastattelututkimuksia, joilla kartoitetaan kääntäjien näkemyksiä käännöstoimistojen työnantajakuvasta. Myös työnantajakuvan merkitystä freelancereille on syytä tutkia laajemmin.