Assessing anosognosias after stroke : a review of the methods used and developed over the past 35 years

Abstract

This review provides an overview of research into anosognosia after stroke over the past 35 years. We are specifically interested in the assessment of anosognosia in group studies and in how any changes in assessment procedures have impacted the study of anosognosia. Our work is based on a systematic review of reports drawn from electronic databases covering the period from 1978 to 2013 (CINAHL, PubMedMEDLINE, PsycINFO, Web of Knowledge). Sixty-four articles met the selection criteria. The results of our review show that a deeper understanding has evolved of the multifaceted syndrome of anosognosia during the past decade. The most recent studies made more extensive use of research, observational and performance-based procedures as well as traditional interview methods. Modality specificities and patients with language impairment also receive closer consideration than earlier. Furthermore, the results are more often obtained from homogeneous patient groups. The limitations of recent anosognosia research include the diversity of assessment methods used and the variation in the assessment times between and within patient groups, and the tendency to rely on only 1 method to assess and diagnose anosognosia. In order to improve the comparability of different anosognosia studies it would be useful to have guidelines for the number and type of assessment methods used in studying different subtypes of anosognosia, and to focus on homogeneous patient samples. Furthermore, it is recommended that more research be done to explore chronic anosognosia and its impact on daily living.

Original article in Cortex 2014: Nurmi, M.E. (née Laihosalo), Jehkonen, M. Assessing anosognosias after stroke: a review of the methods used and developed over the past 35 years. Doi: 10.1016/j.cortex.2014.04.008

Aivoverenkiertohäiriön jälkeisen anosognosian arvioiminen: katsaus käytetyistä arviointimenetelmistä ja niiden kehityksestä viimeisen 35 vuoden aikana

Tämä on katsaus aivoverenkiertohäiriön jälkeisen anosognosian arvioinnista viimeisen 35 vuoden aikana. Katsauksessa keskitytään käytettyihin arviointimenetelmiin eri aivoverenkiertohäiriöpotilasryhmissä ja miten mahdolliset muutokset käytetyissä arviointimenetelmissä ovat vaikuttaneet anosognosian tunnistamiseen ja arviointiin. Aineisto kerättiin tekemällä systemaattinen kirjallisuushaku ajanjaksolta 1978 - 2013 käyttäen elektronisia tietokantoja (CINAHL, PubMedMEDLINE, PsycINFO, Web of Knowledge). Kuusikymmentäneljä artikkelia täytti valintakriteerit. Tulokset osoittavat, että viimeisen vuosikymmenen aikana on kehittynyt syvempi ymmärrys anosognosian monimuotoisesta oirekuvasta. Erilaisia havaintoihin ja toimintakykyyn perustuvia arviointimenetelmiä on hyödynnetty paremmin perinteisten haastattelumenetelmien tukena anosognosian tunnistamisessa ja arvioinnissa. Myös anosognosian eri muodot ja potilaat, joilla on kielellisiä häiriöitä, on huomioitu paremmin ja on kiinnitetty huomiota potilasryhmien homogeenisyyteen. Anosognosian tunnistamisen ja arvioinnin rajoitteina on vielä tällä hetkellä laaja variaatio käytetyissä tutkimusmenetelmissä ja ajankohdissa. Usein käytetään vain yhtä arviointimenetelmää. Anosognosian tunnistamista ja arviointia selkiinnyttäisi se, että laadittaisiin suositukset millaisia ja kuinka monta arviointimenetelmää tulisi käyttää eri anosognosian muotojen arvioimisessa ja huomioitaisiin paremmin potilasryhmien homogeenisyys. Se myös lisäisi anosognosiaa koskevien tutkimusten vertailukelpoisuutta. Kroonisen anosognosian ja sen vaikutusten huomioiminen toimintakykyyn olisi myös hyvä laajemmin selvittää, jota saataisiin kokonaisvaltaisempi kuva anosognosiasta aivoverenkiertohäiriön jälkeen.