Tähän tyyliin - muotokuvan muotoa etsimässä: Muodon, tyylin ja sisällön käsitteet valokuvassa
Elfving, Klaus (2016)
2016
Journalistiikan ja viestinnän tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Journalism and Communication
Viestinnän, median ja teatterin yksikkö - School of Communication, Media and Theatre
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2016-11-14
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201611152580
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201611152580
Tiivistelmä
Tämä pro gradu -tutkielma tutkii muotokuvaa muodon, tyylin ja sisällön käsitteiden kautta jäsentyneessä taidehistorian perinteessä. Se pyrkii hahmottamaan miten muoto, tyyli ja sisältö näkyvät aineistossa taideteoreettisen keskustelun valossa.
Tutkielman aineisto koostuu kolmesta valokuvasta, jossa esiintyy kolme aiemmin kuvaajalle tuntematonta henkilöä. Muotokuvat on luotu yksittäisten kuvastilanteiden tuloksena, yhdessä kuvien kohteiden kanssa. Aineiston perusjoukoksi on luotu vuosina 2014-2015 yhteensä kaikkiaan 11 kuvaa, joista kolme kuvaa on valittu työhön analyysin kohteeksi.
Tutkielman kohteena ovat siis valokuvat, joista voidaan taideteoreettisen kirjallisuuden luoman ymmärryksen valossa lukea tiettyjä ominaisuuksia ja joiden voidaan näin nähdä tukevan tutkielmassa käytettyjen käsitteiden mukaista tapaa erotella ja tulkita valokuvaa.
Ennen aineiston käsittelyä tutkielma käsittelee valokuvauksen historiaa. Tämän jälkeen työ siirtyy muodon, tyylin ja sisällön käsitteiden historiaan taiteissa ja tätä kautta taidetutkimukseen. Tutkielmassa käsitellään myös visuaalista viestintää ja valtaa.
Aineiston käsittely perustuu laadulliseen analyysiin. Aineiston valokuvia analysoidaan Erwin Panofskyn kuvan tulkinnan kolmeen tasoon perustuvan ikonografisen ja ikonologisen metodin avulla. Tyyli ja muoto voidaan lukea aineistosta kahdella tavalla: ensinnäkin kuvista luettavina ominaisuuksina ja luomisprosessissa tehtyinä valintoina ja toiseksi kuvien ulkopuolelle viittaavina merkityksinä. Sisällön käsite pitää sisällään kaksi edellistä ja esiintyy aineistossa sekä merkityksiä tuottavana, että niitä ilmentävänä määreenä.
Tutkielmasta käy ilmi että muoto, tyyli ja sisältö osana taidehistoriallista jatkumoa ovat seikkoja, jotka muokkaavat kokemustamme valokuvasta ja ohjaavat kuvista tehtäviä tulkintoja. Käsitteiden tuntemus myös avaa kuvien tulkinnan useampaan eri tasoon. Tasot tuovat mielenkiintoisella tavalla esiin kuvan luennan kerrostuneisuuden ja korostavat kulttuurin itsensä monitasoista vaikutusta siinä syntyneisiin esityksiin. Tämä näkyy suorina analogioina, toisten kuvallisten esitysten metaforina ja kulttuurin sisäisten viittausten verkostona.
Tutkielman aineisto koostuu kolmesta valokuvasta, jossa esiintyy kolme aiemmin kuvaajalle tuntematonta henkilöä. Muotokuvat on luotu yksittäisten kuvastilanteiden tuloksena, yhdessä kuvien kohteiden kanssa. Aineiston perusjoukoksi on luotu vuosina 2014-2015 yhteensä kaikkiaan 11 kuvaa, joista kolme kuvaa on valittu työhön analyysin kohteeksi.
Tutkielman kohteena ovat siis valokuvat, joista voidaan taideteoreettisen kirjallisuuden luoman ymmärryksen valossa lukea tiettyjä ominaisuuksia ja joiden voidaan näin nähdä tukevan tutkielmassa käytettyjen käsitteiden mukaista tapaa erotella ja tulkita valokuvaa.
Ennen aineiston käsittelyä tutkielma käsittelee valokuvauksen historiaa. Tämän jälkeen työ siirtyy muodon, tyylin ja sisällön käsitteiden historiaan taiteissa ja tätä kautta taidetutkimukseen. Tutkielmassa käsitellään myös visuaalista viestintää ja valtaa.
Aineiston käsittely perustuu laadulliseen analyysiin. Aineiston valokuvia analysoidaan Erwin Panofskyn kuvan tulkinnan kolmeen tasoon perustuvan ikonografisen ja ikonologisen metodin avulla. Tyyli ja muoto voidaan lukea aineistosta kahdella tavalla: ensinnäkin kuvista luettavina ominaisuuksina ja luomisprosessissa tehtyinä valintoina ja toiseksi kuvien ulkopuolelle viittaavina merkityksinä. Sisällön käsite pitää sisällään kaksi edellistä ja esiintyy aineistossa sekä merkityksiä tuottavana, että niitä ilmentävänä määreenä.
Tutkielmasta käy ilmi että muoto, tyyli ja sisältö osana taidehistoriallista jatkumoa ovat seikkoja, jotka muokkaavat kokemustamme valokuvasta ja ohjaavat kuvista tehtäviä tulkintoja. Käsitteiden tuntemus myös avaa kuvien tulkinnan useampaan eri tasoon. Tasot tuovat mielenkiintoisella tavalla esiin kuvan luennan kerrostuneisuuden ja korostavat kulttuurin itsensä monitasoista vaikutusta siinä syntyneisiin esityksiin. Tämä näkyy suorina analogioina, toisten kuvallisten esitysten metaforina ja kulttuurin sisäisten viittausten verkostona.