Olipa kerran äiti, isä ja neljä tytärtä, Eeva-lehden "Mitä onnestani puuttuu?"-kirjoituskilpailun vastaajien ajankuvaus sodasta ja pitkästä 50-luvusta

Abstract

Sodan jälkeisinä vuosikymmeninä Suomi koki suuren muutoksen jälleenrakennusajan ja rakennemuutoksen johdosta. Heti sodan jälkeen Suomessa asutettiin noin 400 000 siirtolaista ja muita asutustoimintaan oikeutettuja. Jälleenrakennus lähti asutustoiminnan kautta nopeinten käyntiin maaseudulta, mutta siirtyi 1950-luvun kuluessa kaupunkeihin helpottamaan kaupunkeja vaivannutta asuntopulaa. Sodan jälkeen alkanut muuttoliike kaupunkeihin kiihtyi 1960-luvulle saavuttaessa. Maaseutujen väkimäärä pysyi entisellä tasollaan vielä 1950-luvun loppupuolelle asti asutustoiminnan ja suurien ikäluokkien syntymisen kautta. Kuitenkin suurien ikäluokkien aikuistuessa myös muuttoliike kiihtyi heidän muuttaessa töiden perässä kaupunkeihin tai niiden lähettyville.

Tutkin pro gradu-tutkielmassani Eeva-lehdessä järjestetyn mitä onnestani puuttuu? -kirjoituskilpailun vastauskirjoitusten ajankuvaa. Lisäksi tarkastelen työssäni naisten toimijuutta teksteissä sekä tekstien luomaa kuvaa onnellisuudesta. Kirjoituskilpailu järjestettiin vuonna 1957, ja kilpailuun tuli yli 250 vastauskirjoitusta. Jaottelin tutkielmassani vastauskirjoitusten aiheet eri kategorioihin aiheiden mukaan. Nämä kategoriat olivat maaseudun ja kaupungin suhde, asuminen, perhe, alkoholinkäyttö, sairaudet, sota, onnellisuus ja työ. Tutkielmani analyysi pohjautuu tutkimuskysymyksiin, mutta taustalla on myös kilpakirjoituksen aiheen luoma alkuasettelu, koska tämä on vaikuttanut kirjoittajien kirjoitusaiheisiin ja painotuksiin.

Kirjoituskilpailun vastauksissa keskiöön nousi perheeseen liittyvät asiat. Kirjoittajat käsittelivät perhettä perheen määritelmien, yksinäisyyden, lapsien, lapsettomuuden, lapsien kuoleman sekä ansioäitiyden kautta. Lisäksi kirjoittajat käsittelivät teksteissään alkoholin ja sairauksien tuomia ongelmia, jotka myös heijastuivat perheeseen. Kirjoituksissa käsiteltiin myös maaseudun ja kaupungin suhdetta maaseutua puolustellen, uskonnon vaikutusta kirjoittajien elämään monella eri aihe-alueella sekä naisten ansiotyössäkäyntiä muun muassa erilaisten työtehtävien kautta, Ajankuvan tarkastelun lisäksi analysoin teksteistä naisten toimijuutta ja sen muutosta kirjoituksissa. Naisten toimijuus on jaoteltu aktiiviseen toimintaan ja toiminnan kohteena oloksi. Aktiivisen toiminnan äärimuoto on sankarius ja toiminnan kohteena olon äärimuoto on uhrius tai hieman lievempänä muotona autettavuus.

Tutkin työssäni sota- ja sen jälkeistä aikaa monelta eri näkökannalta. Kuitenkin sota- ja jälleen rakennusaika jää kirjoituksessa pienemmälle huomiolle vaikka kaikki kirjoittajat ovat kokeneet sen. Kirjoituksissa korostuu enemmän henkilökohtaiset asiat kuten perhe ja konkreettisesti perheeseen vaikuttavat asiat. Esimerkiksi sota-aikaa käsittelevissä kirjoituksissa korostui evakkotarinat. Tutkimukseni moninaisuus korostuu erilaisten käsiteltävien teemojen kautta. Tutkinkin työssäni ajankuvan lisäksi myös kirjoitusten rakentaman kuvan onnellisuudesta.