Vieraskielisten lasten ja nuorten medioiden käyttö sekä opettajien käsityksiä mediakasvatuksesta suomi toisena kielenä -opetuksessa

Abstract

Tutkin pirkanmaalaisten vieraskielisten peruskoululaisten medioiden käyttöä sekä mediakasvatuksen toteutumista heidän opetuksessaan. Mediat käsitettiin tutkimuksessa laajasti eli määritelmään sisällytettiin sekä painetut mediat, digitaaliset mediat että medialaitteet. Mukana olivat kännykät, tietokoneet, tabletit, televisio, kirjat, videot, pelaaminen ja kirjojen sekä lehtien lukeminen. Opettajia haastateltiin mediakasvatuksesta, tieto- ja viestintätekniikan käyttämisestä opetuksessa ja oppilaiden medioiden käytöstä.

Aineisto kerättiin haastatteluilla ja lomakekyselyllä keväällä 2016. Mediakyselyyn vastasi 167 vieraskielisen statuksella opiskelevaa 2-9-luokkalaista oppilasta, joista tutkimuslupa oli 152 oppilaalla. Loput vastaukset jätettiin aineistosta pois. Haastatteluihin osallistui seitsemän opettajaa ja kouluja oli mukana yhteensä viisi.

Kyselylomakeaineisto analysoitiin IBM SPSS Statistics for Windows -ohjelmistolla sekä Excel-taulukkolaskentaohjelmalla. Pääasiassa analyysissä käytettiin frekvenssijakaumia ja ristiintaulukointia. Aineistoa luettaessa kävi ilmi, että monet vastaukset olivat selkeästi painottuneita yhteen vastausvaihtoehtoon, jolloin muita testejä ei kannattanut tehdä. Haastatteluaineisto analysoitiin teemoittelemalla ja tyypittelemällä tutkimuskysymyksiä vastaavien otsikoiden alle.

Tulosten perusteella vieraskieliset oppilaat käyttivät medioita monipuolisesti ja paljon. Kännykät olivat oppilaiden käytetyin medialaite. Vastaajista yli 90 prosentilla oli käytössään oma kännykkä, jota joka päivä käytti melkein 80 prosenttia. Niistä, joilla ei ollut kännykkää käytössään ollenkaan, kaksi oli 8-vuotiaita ja yksi 15-vuotias. Myös muita medialaitteita oli oppilaiden saatavilla monipuolisesti. Esimerkiksi tietokone ja tabletti olivat kotona yli 80 prosentilla.

Oppilaille tärkein medioiden kulutuksen ja käytön syy oli viihde, paitsi kirjojen ja lehtien kohdalla. Niitä luettiin ylipäätään melko vähän. Kirjoja oppilaat lukivat vähän enemmän, mutta lähinnä koulun takia. Kirjoja ja lehtiä oppilaat lukivat muista medioista poiketen koulun ja oppimisen takia tai jostakin muusta syystä. Kirjastoa vastaajat eivät hyödyntäneet paljoa, tytöt tosin poikia enemmän.

Mediakasvatusta oli toteutettu kaikissa tutkimuskouluissa ja opettajat kokivat mediakasvatuksen arkipäiväiseksi osaksi työtään vieraskielisten oppilaiden kanssa. Mediakasvatus käsitettiin opetuksen välineenä ja toisaalta erilaisten käyttötaitojen kuten turvataitojen ja kriittisten lukutaitojen opetuksena. Monien oppilaiden mielestä mediakasvatus ei sen sijaan ollut koulun asia. Medioiden käyttö oli heidän mielestään yksityisasia tai medioista puhuminen veisi turhaan aikaa muulta opetukselta. Vain hiukan alle kolmasosa oppilaista halusi koulussa puhua medioista enemmän - perustelujen mukaan lähinnä nettiturvallisuuden vuoksi.