Kielentäminen pedagogisena mallina - Neljän kielen yhdistäminen storytelling-menetelmän keinoin
Katto, Henrik; Leppilahti, Mira (2016)
Katto, Henrik
Leppilahti, Mira
2016
Kasvatustieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden yksikkö - School of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2016-10-25
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201611072529
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201611072529
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää matematiikan kielentämisen eri muotojen käyttämistä rinnakkain matemaattisessa ongelmanratkaisussa. Kielentämisen lisäksi olimme kiinnostuneita siitä, millainen on storytelling-menetelmä ja miten se toimii opetuksen taustalla. Käytimme opetusjaksolla materiaalina kandidaatintutkielmaamme varten kehittelemäämme monistepohjaa ja Pro Gradu -tutkielmaa varten kirjoitettua kehystarinaa, tekemiämme toimintamateriaaleja sekä tehtävämonisteita.
Keräsimme aineiston tutkimustamme varten erään tamperelaisen peruskoulun 2. luokasta. Luokalla oli 24 oppilasta, joista poikia oli 16 ja tyttöjä 8. Tutkimukseen sisältyi neljän oppitunnin verran opetusta, joista yksi oppitunti oli jakotunti. Oppitunneilla oppilaat kuuntelivat tarinaa, osallistuivat toiminnallisiin osioihin ja täydensivät suunnittelemaamme kielentämiskarttaa, jossa matematiikan eri kielet esitettiin rinnakkain. Oppitunneilla laskettiin myös useampi lasku opettajajohtoisesti koko ryhmän kanssa yhdessä. Tutkimustehtävämme oli rakentaa opetuskokonaisuus storytelling-menetelmän keinoin ja tutkimuskysymyksenämme selvittää "Minkälaista on matematiikan kielentäminen storytelling-menetelmän avulla?" Tutkimus toteutettiin analysoimalla sisällönanalyysillä oppilaiden tekemiä testejä sekä havainnoimalla oppilaiden työskentelyä opetustilanteissa videomateriaalin avulla.
Opetusjaksolla havaitsimme, että storytelling-menetelmä oli oppilaiden mielestä innostava ja kiinnostava. Opettajan näkökulmasta hyvin valmisteltu storytelling-tarinakokonaisuus on miellyttävä ja mukaansatempaava tapa käydä opetettava asia läpi. Suurin työ on opetuskokonaisuuden suunnittelussa ja valmistelussa. Tarinaa ja toimintamateriaaleja on kuitenkin mahdollisuus käyttää uudelleen ja muokata tarpeen mukaan, jolloin tehty työ on hyödynnettävissä jatkossakin. Jotta kehystarina olisi riittävän kiinnostava ja merkitsevä, täytyy sille antaa tarpeeksi kiireetöntä aikaa. Tarinan kertominen itsessään vie suuren osan tunnista ja jos halutaan jättää tilaa lasten luovuudelle, tulee koko opetusjaksolle varata paljon aikaa. Storytelling-menetelmä tukee uuden opetussuunnitelman ilmiöpohjaista oppimista ja tarjoaa laajat mahdollisuudet käsitellä samaa asiaa eri oppiaineiden näkökulmista. Havaintojemme mukaan, Storytellingin yhdistäminen matematiikan kielentämiseen, mahdollistaa mielekkäiden haasteiden tarjoamisen erilaisia oppimistyylejä suosiville oppijoille.
Keräsimme aineiston tutkimustamme varten erään tamperelaisen peruskoulun 2. luokasta. Luokalla oli 24 oppilasta, joista poikia oli 16 ja tyttöjä 8. Tutkimukseen sisältyi neljän oppitunnin verran opetusta, joista yksi oppitunti oli jakotunti. Oppitunneilla oppilaat kuuntelivat tarinaa, osallistuivat toiminnallisiin osioihin ja täydensivät suunnittelemaamme kielentämiskarttaa, jossa matematiikan eri kielet esitettiin rinnakkain. Oppitunneilla laskettiin myös useampi lasku opettajajohtoisesti koko ryhmän kanssa yhdessä. Tutkimustehtävämme oli rakentaa opetuskokonaisuus storytelling-menetelmän keinoin ja tutkimuskysymyksenämme selvittää "Minkälaista on matematiikan kielentäminen storytelling-menetelmän avulla?" Tutkimus toteutettiin analysoimalla sisällönanalyysillä oppilaiden tekemiä testejä sekä havainnoimalla oppilaiden työskentelyä opetustilanteissa videomateriaalin avulla.
Opetusjaksolla havaitsimme, että storytelling-menetelmä oli oppilaiden mielestä innostava ja kiinnostava. Opettajan näkökulmasta hyvin valmisteltu storytelling-tarinakokonaisuus on miellyttävä ja mukaansatempaava tapa käydä opetettava asia läpi. Suurin työ on opetuskokonaisuuden suunnittelussa ja valmistelussa. Tarinaa ja toimintamateriaaleja on kuitenkin mahdollisuus käyttää uudelleen ja muokata tarpeen mukaan, jolloin tehty työ on hyödynnettävissä jatkossakin. Jotta kehystarina olisi riittävän kiinnostava ja merkitsevä, täytyy sille antaa tarpeeksi kiireetöntä aikaa. Tarinan kertominen itsessään vie suuren osan tunnista ja jos halutaan jättää tilaa lasten luovuudelle, tulee koko opetusjaksolle varata paljon aikaa. Storytelling-menetelmä tukee uuden opetussuunnitelman ilmiöpohjaista oppimista ja tarjoaa laajat mahdollisuudet käsitellä samaa asiaa eri oppiaineiden näkökulmista. Havaintojemme mukaan, Storytellingin yhdistäminen matematiikan kielentämiseen, mahdollistaa mielekkäiden haasteiden tarjoamisen erilaisia oppimistyylejä suosiville oppijoille.