https://trepo.tuni.fi:443/handle/10024/105881 Mon, 11 May 2026 21:28:17 GMT 2026-05-11T21:28:17Z https://trepo.tuni.fi:443/handle/10024/236721 Sidosryhmien intressit ohjelmistoarkkitehtuurin suunnittelussa ja päätöksenteossa Huotari, Ville Thu, 01 Jan 2026 00:00:00 GMT https://trepo.tuni.fi:443/handle/10024/236721 2026-01-01T00:00:00Z https://trepo.tuni.fi:443/handle/10024/236530 Vihamielinen arkkitehtuuri liikkumista rajoittavana keinona julkisilla alueilla Peltoniemi, Verneri Thu, 01 Jan 2026 00:00:00 GMT https://trepo.tuni.fi:443/handle/10024/236530 2026-01-01T00:00:00Z https://trepo.tuni.fi:443/handle/10024/236519 Hiljaisen tiedon jakamisen tutkimuksen haasteet Isoviita, Anniina Hiljaista tietoa on tutkittu jo pitkään, mutta sen tutkimuksessa on perustavanlaatuisia määrittely- ja näkemyseroja. Tämän lisäksi hiljaisen tiedon luonne aiheuttaa muitakin erityisesti jatkotutkimuksessa oleellisia huomioon otettavia näkökulmia. Tästä inspiroituneena tämä tutkielma esittelee hiljaisen tiedon keskeisimpien teorioiden ja niihin liittyvien näkökulmien tutkimuksessa kohdattuja ja hahmotettavissa olevia haasteita. Keskeisimmät nykytutkimuksen pohjana käytetyt teoriat ovat Michael Polanyin tietoteoria, sekä Nonakan ja Takeuchin tiedon luomisen teoria, joiden hiljaisen tiedon luonteen määritelmät ovat keskenään ristiriitaisia. Kerätyn aineiston perusteella hiljaisen tiedon keskeisiksi haasteiksi onkin muodostunut erityisesti sen määrittelyyn liittyvät eroavaisuudet, joiden taustalla yhtenä tekijänä on edellä mainittu kahden keskeisimmän teorian perustavanlaatuinen näkemysero. Hiljaisen tiedon syntyminen, säilyminen ja muuttuminen on tämän lisäksi suuresti riippuvainen erilaisista konteksteista, sekä yksilön oman taustan, että hänen senhetkisen ympäristönsä osalta. Hiljaisen tiedon jakamisen haasteellisuutta lisää, olettaen että sen jakaminen on mahdollista, myös muuttujat liittyen sekä tietoa jakavan tahon kykyyn saada ilmaistua tieto sen alkuperäiskontekstissa, että tiedon vastaanottavan tahon kykyyn vastaanottaa ja ymmärtää tieto ja siihen vaikuttavat tekijät kokonaisuutena. Tutkielmaa varten tutkittava aikaväli on vuodet 1966–2022. Tutkimusmenetelmänä on käytetty kuvailevaa kirjallisuuskatsausta, jonka lisäksi on pyritty pohtimaan aiheeseen liittyviä potentiaalisia jatkotutkimusaiheita mahdollista tulevaisuuden tutkimusta varten. Tutkielman pääasiallisena tiedonlähteenä on käytetty Tampereen yliopiston verkkokirjasto Andorin vertaisarvioituja tieteellisiä artikkeleita, sekä aiemmissa tutkimuksissa lähteinä käytettyjä sopiviksi arvioituja julkaisuja. Thu, 01 Jan 2026 00:00:00 GMT https://trepo.tuni.fi:443/handle/10024/236519 2026-01-01T00:00:00Z https://trepo.tuni.fi:443/handle/10024/236485 Development of neural crest cells: and contribution to corneal endothelium Karsila, Kerttu Neural crest cells are an early embryonic cell population characterised by their multipotency and high migratory capacity. In addition to contributing to various facial and bodily tissues, including bone and cartilage, neural crest cells play a key role in corneal development by giving rise to periocular mesenchyme. Periocular mesenchyme further differentiates to corneal endothelial cells, which are vital for maintaining corneal function. Corneal endothelial cells preserve corneal transparency by actively pumping excess fluid out of the stroma. Since the cells have limited proliferative capacity in vivo, damage to corneal endothelium is typically irreversible and can lead to loss of vision. Aim of this thesis is to reveal some of the mechanisms and signalling factors underlying the development of neural crest cells and their differentiation to corneal endothelial cells. The development of neural crest cells is tightly linked to neurulation, during which neural crest cells are specified from the neural plate border. A gene regulatory network plays a role in the induction and regulation of different stages of development, including induction of neural plate border, specification of neural crest, delamination through epithelial to mesenchymal transition, migration and differentiation to specific cell types. During delamination and epithelial to mesenchymal transition, neural crest cells undergo morphological changes that allow them to detach neural tube and migrate to their target locations. In context of corneal endothelium development, neural crest cells migrate to the ocular region where they differentiate via periocular mesenchyme to corneal endothelial cells. This differentiation is controlled by the signalling cues received both during migration and after arrival. Signalling factors, including retinoic acid and transforming growth factor-beta activate intrinsic signalling pathways that drive corneal endothelium differentiation. Understanding the mechanisms behind neural crest cells development to corneal endothelial cells could provide new insights for improving in vitro differentiation protocols of corneal endothelial cells. These could further be utilized in cell-based therapies for corneal endothelium dysfunction. Thu, 01 Jan 2026 00:00:00 GMT https://trepo.tuni.fi:443/handle/10024/236485 2026-01-01T00:00:00Z