http://trepo.tuni.fi:80/handle/10024/105880 2026-08-16T04:43:39Z http://trepo.tuni.fi:80/handle/10024/238721 Kestävä lämmöntuotanto ja uudet teknologiat lämpölaitoksissa Kuusisto, Taru; Pohjola, Jari Energiantuotanto on sekä Suomessa että globaalisti merkittävä kasvihuonekaasupäästöjen lähde. Suomen energiasektorilla lämmöntuotannolla on keskeinen rooli, sillä kylmä ilmasto ja pitkä lämmityskausi muodostavat suuren osan energiankulutuksesta. Perinteisesti lämpöä on tuotettu fossiilisilla ja hitaasti uusiutuvilla polttoaineilla, kuten öljyllä, kivihiilellä ja turpeella. Ilmastotavoitteet, ympäristösääntely sekä Euroopan unionin ja kansainvälisten sopimusten linjaukset ovat jo kuitenkin useiden vuosikymmenten ajan ohjanneet energiantuotantoa kohti vähäpäästöisempiä ja kestävämpiä ratkaisuja, ja tämä kehitys on viime vuosina entisestään nopeutunut. Tässä esiselvityksessä tarkastellaan kaukolämmön tuotantoa ja sen kestävyyttä lämpölaitosten näkökulmasta. Tarkastelu rajautuu keskitettyyn lämmöntuotantoon, eli kiinteistöjen ulkopuolella tapahtuvaan lämmön (ja usein myös sähkön) tuotantoon ja jakeluun. Esiselvityksessä arvioidaan kaukolämmöntuotannon kestävyyttä Suomessa ja Satakunnassa sekä tarkastellaan niiden välisiä eroja ja kehityssuuntia. Hiilineutraaliutta ja ilmastoneutraaliutta tarkastellaan pääasiassa energiajärjestelmän fossiilisten kasvihuonekaasupäästöjen näkökulmasta. 2026-01-01T00:00:00Z http://trepo.tuni.fi:80/handle/10024/238411 Puun elinkaari pidemmäksi : uusia innovaatioita ja tuotteita sivuvirroista ja kierrätyspuusta Nousiainen, Marjut; Kärki, Anssi; Palomäki, Virpi; Hirvilammi, Teemu Euroopan unionissa tavoitellaan mahdollisimman vähähiilistä tai jopa hiilineutraalia rakentamista ja asumista. Rakentaminen ja asuminen ovat merkittäviä päästölähteitä. Eri lähteissä on arvioitu rakennusalan ja asumisen hiilijalanjäljen osuuden olevan kokonaispäästöistä 30-40 %. Etelä-Pohjanmaan alueella toimii suuri joukko puutuotealan ja rakennusalan yrityksiä, joita kestävän kehityksen periaatteiden mukainen toiminta ja hiilineutraalisuustavoite koskee. Puutuote- ja rakennusalan yritysten lisäksi julkinen sektori toimii vahvasti rakennusalalla, sillä kunnat ovat merkittävä rakennuttajataho. Etelä-Pohjanmaalla on merkittävää CLT-levy- ja hirsitaloteollisuutta sekä liimapuulevyteollisuutta, kuten myös huonekaluteollisuutta ja muuta puutuotteiden valmistusta. Puutuotteita valmistavien tehtaiden tuotannossa syntyy sivuvirtamateriaaleja, joita on mahdollista käyttää innovatiivisesti uusissa tuotteissa. Myös kierrätyspuuta voidaan käyttää usein samoihin tuotteisiin. Esimerkiksi laavuihin ja ulkoilureittien rakennuksiin ja rakennelmiin kierrätyspuu sopii hyvin. Hankkeen tavoitteena oli suunnitella puutuoteteollisuuden sivuvirtamateriaaleista ja kierrätyspuusta uusia tuotteita. Hankkeessa oli mukana paljon yhteistyökumppaneita, joilla oli erilaisia tarpeita ja toiveita. Suunnitelmia tehtiin pienehköistä rakennuksista ja rakennelmista, kuten mökeistä, saunoista ja erilaisista katostyyppisistä rakennelmista. Niiden lisäksi yhteistyökumppanit toivoivat suunnitelmia sisä- ja ulkokalusteista sekä opasteista ja porteista. Näistä pienemmistä tuotteista monet ovat siirtyneet jo valmistukseen, joten hanke on saanut konkreettisia toimenpiteitä liikkeelle. Viimeisimpänä suunnittelukohteena oli lapsille suunniteltu kappelimainen hiljentymispaikka metsäiselle alueelle. Se oli suunnittelijoiden mielestä tyylikäs lopetus suunnittelutöille. Hanke sai aktivoitua sivuvirtoja tuottavien yritysten ja niitä käyttävien tahojen välistä yhteistyötä. Se oli hankkeen tavoitteenakin, sillä siten toiminnalle saadaan jatkuvuutta eikä se jää vain hankkeen yksittäiseksi aktiviteetiksi. 2026-01-01T00:00:00Z http://trepo.tuni.fi:80/handle/10024/238408 Energiajärjestelmän joustot tuovat kilpailukykyä ja huoltovarmuutta Repo, Sami; Honkapuro, Samuli; Saarikoski, Heli; Lukkarinen, Jani; Annala, Salla 2026-01-01T00:00:00Z http://trepo.tuni.fi:80/handle/10024/238398 Uudelleen käytettävien rakennuselementtien kiertotalouden ekosysteemi : DfD Ecosystem -tutkimuksen loppuraportti Saari, Arto; Joensuu, Tuomo; Uotila, Ulrika; Alanen, Mika; Annala, Jaakko; Harsunen, Pyry; Kurvinen, Antti; Lönnrot, Tuija; Malaska, Mikko; Partanen, Tommi; Pasanen, Julia; Sereda, Ossi; Suominen, Roope; Vorobjev, Olga Purettavaksi suunnittelu (DfD, Design for Disassembly) on lupaava keino edistää rakentamisen kiertotaloutta. Sen lähtökohtana on huomioida rakennuksen osiksi purkaminen ja rakennusosien uudelleenkäyttö jo suunnittelu- ja rakennusvaiheessa. Ympäristönäkökulmasta tavoitteena on välttää rakennusten murskaus ja päätyminen jätteeksi. DfD rakennusten keskeinen arvolupaus siis on, että sen avulla rakennusosien uudelleenkäyttö on taloudellisesti kilpailukykyinen vaihtoehto vielä kaukana tulevaisuudessa. Siksi DfD rakennusten suorituskyvyn arvioinnissa on olennaista selvittää, onko niiden osiksi purkaminen kustannustehokasta ja säilyttävätkö rakennusosat uudelleenkäyttöarvonsa. Tässä tutkimuksessa havaittiin, että betonirakenteiden sujuvaan purkamiseen tähtäävä liitostekniikka on viime aikoina edennyt harppauksin. Sen sijaan uudelleenkäyttöarvon säilyminen edellyttää vakioitujen DfD rakennusjärjestelmien käyttöä, joiden yleis- ja detaljisuunnittelun ja tiedonhallinnan periaatteiden kehittämisessä on vielä työtä. Tämän tutkimuksen perusteella suomalaisessa betonielementtirakentamisessa on useita vakiintuneita ratkaisuja, jotka heikentävät uudelleenkäyttömahdollisuuksia. Tällaisia ovat esimerkiksi tapauskohtainen mitoitus, laajat paikallavalut, elementtien räätälöinti, vaikeasti purettavat märkäliitokset sekä rakenteisiin integroidut talotekniset ratkaisut. Sen sijaan modulaarinen mitoitus, kevyemmin kiinnitettävät ulkovaipat ja parvekkeet, rakenteellisten haittojen minimointi läpivienneissä, moduulipohjaiset rakenteet ja helpommin avattavat liitokset parantavat rakennusosien uudelleenkäyttöpotentiaalia merkittävästi. Tässä hankkeessa arvioitiin, että DfD-rakennuksen toteuttaminen voi tällä hetkellä olla hieman tavanomaista rakentamista kalliimpaa, koska liitostekniikasta aiheutuu lisäkustannuksia ja kokemusten puuttuessa vakioinnin hyötyjä ei ole vielä voitu todentaa. Tehokkaan osiksi purkamisen lisäksi uudelleenkäyttövaiheen taloudellisuuteen vaikuttaa erityisesti kuinka suuri kysyntä käytetyille rakennusosille tulevaisuudessa syntyy. Uudelleenkäytön kilpailukyky voi kasvaa, jos neitseellisten materiaalien hinnat tulevaisuudessa nousevat esimerkiksi materiaalipulan tai verotuksen seurauksena. Ympäristövaikutusten näkökulmasta DfD-ratkaisujen hyödyt korostuvat erityisesti lyhyen elinkaaren rakennuksissa. Rakennusosien uudelleenkäyttö vähentää uuden materiaalituotannon tarvetta ja pienentää ilmastopäästöjä. Tutkimuksen mukaan kahden peräkkäisen 50 vuoden DfD-rakennuksen päästöt voivat olla noin 10 % pienemmät kuin yhden 80 vuotta käytössä olevan rakennuksen, joka puretaan. Uudelleenkäytettävien rakennusosien markkinoiden toimivuutta ja tuotevastuun siirtämistä tukeva tiedonhallinta on DfD rakennusten keskeinen ominaisuus. Uudelleenkäyttövaiheessa tarvitaan luotettavaa tietoa rakennusosien ominaisuuksista, sijainnista, liitoksista ja kunnosta. Tätä voidaan tukea materiaalipasseilla, materiaalipankeilla ja tietomallipohjaisella dokumentoinnilla. Uudelleenkäytettävien rakennusosien kelpoisuuden osoittamiseen, testaukseen ja laadunvarmistukseen tarvitaan nykyistä selkeämpiä toimintamalleja, jossa hyödynnetään DfD rakenteiden yksilöityjä tietoja. Tutkimus osoittaa, että DfD-rakentaminen on teknisesti mahdollista ja kiertotalouden kannalta lupaavaa, mutta sen yleistyminen edellyttää laajempaa muutosta rakennusalalla. Tarvitaan standardoituja rakennejärjestelmiä, uusia liiketoimintamalleja, laadunvarmistusmenettelyjä sekä julkisen sektorin tukemia kannusteita. Lisäksi markkinoita tulee kehittää jo nyt, vaikka uudelleenkäytettävien rakennusosien volyymit kasvavat merkittävästi vasta vuosikymmenten päästä. Tämän tutkimuksen perusteella annetut toimenpide-ehdotukset ovat seuraavat: 1) DfD-rakentamiselle kannattaa kehittää yhteisiä suunnittelu- ja mitoitusperiaatteita, jotka tukevat rakennusosien yhteensopivuutta ja sarjatuotantoa sekä rakennusosien myöhempää uudelleenkäyttöä; 2) Tarvitaan myös lisää käytännön pilottikohteita, joissa DfD-ratkaisuja testataan kokonaisina rakennusjärjestelminä eikä vain yksittäisinä detaljeina; 3) Materiaalipassien, tietomallipohjaisen dokumentoinnin ja materiaalipankkien kehittämistä tulee edistää rinnakkain; 4) Uudelleenkäytettävien rakennusosien tuotehyväksyntään samoin kuin niiden kelpoisuuden osoittamiseen tarvitaan selkeä kansallinen toimintamalli; 5) DfD-rakentamisen markkinoita tulee vahvistaa julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöllä; 6) DfD-rakentamisen yleistymiseen liittyvistä taloudellisista kannusteista ja ohjauskeinoista tulee laatia kansallinen selvitys. 2026-01-01T00:00:00Z