http://trepo.tuni.fi:80/handle/10024/105880 2026-09-11T05:21:37Z 2026-09-11T05:21:37Z Tamminen, Seppo http://trepo.tuni.fi:80/handle/10024/240020 2026-08-27T08:30:20Z 2026-01-01T00:00:00Z

Rakentavasti 60 vuotta : Tampereen yliopiston rakennustekniikka 1965–2025 Tamminen, Seppo Rakennustekniikan yliopistotasoinen koulutus käynnistyi Tampereella 14. syyskuuta 1965. Ensimmäiset vuodet toimittiin TKK:n sivukorkeakouluna, kunnes Tampereen teknillinen korkeakoulu itsenäistyi 1970-luvun alussa. Hervannassa opetus ja tutkimus saivat nopeasti Otaniemen perinteistä poikkeavia piirteitä, ei vähiten siksi, että palvelututkimus kirjattiin TTKK:sta säädettyyn lakiin 1972. Yritysyhteistyö painottui alusta lähtien myös Tampereen rakennustekniikan osastolla. Käytännön rakentamista palvelevaa tutkimusta on tehty läpi vuosikymmenten, ja samaan aikaan on pidetty huolta tutkimustyön tieteellisestä perustasta. Rakentava asenne on leimannut sekä opetus- että tutkimustoimintaa 60 vuoden ajan.

2026-01-01T00:00:00Z Malaska, Mikko Alanen, Mika Jayawardena, Damsha Naveed, Hassan http://trepo.tuni.fi:80/handle/10024/239964 2026-08-25T06:00:13Z 2026-01-01T00:00:00Z

Kantavien puurakenteiden oletettuun palonkehitykseen perustuva palomitoitus Malaska, Mikko; Alanen, Mika; Jayawardena, Damsha; Naveed, Hassan CLT-rakenne (ristiinlaminoitu massiivipuulevy) on puukerrostaloissa yleisesti käytetty kantava runkoratkaisu, jonka etuja ovat hyvä kuormankantokyky sekä nurjahduskestävyys. Puu on kuitenkin palava materiaali, ja jos sitä käytetään palo-osaston pinnoilla suojaamattomana tai, kun suojaverhous pettää palon aikana, puu osallistuu paloon polttoaineen lähteenä, mikä voi muuttaa palonkehitystä merkittävästi. Vuonna 2024 käynnistettiin Palosuojelurahaston rahoittama tutkimus- ja kehittämishanke Kantavien puurakenteiden oletettuun palonkehitykseen perustuva palomitoitus, jossa koottiin yhteen tämänhetkinen tutkimustieto kantavien puurakenteiden, erityisesti CLT-rakenteiden, oletettuun palonkehitykseen perustuvasta suunnittelusta ja mitoituksesta. Hankkeen yhteydessä Tampereen yliopiston akkreditoidussa palolaboratoriossa toteutettiin viisi kuormitettua CLT-rakenteiden polttokoetta, joiden tuloksilla täydennettiin kirjallisuuteen perustuvaa tietopohjaa. Tutkimuksessa selvitettiin kansainvälisten huonepalokokeiden avulla CLT-rakenteisista palo-osastoista mitattuja lämpötilankehityksiä sekä suojaamattoman puun määrän vaikutusta lämpötilaan ja palonkestoon. Lisäksi suojaamattoman puun vaikutusta arvioitiin kolmen analyyttisen laskentamenetelmän avulla. Kokeellinen tutkimus tuotti uutta tietoa puurakenteiden lämpenemisestä ja hiiltymisestä erilaisissa luonnollista paloa vastaavissa palorasituksissa. Tähän raporttiin on koottu tutkimuksen keskeiset tulokset.

2026-01-01T00:00:00Z Juntunen, Tapio Lahtinen, Emma Liljeroos-Cork, Johanna Pekkola, Elias http://trepo.tuni.fi:80/handle/10024/239962 2026-08-25T08:19:01Z 2026-01-01T00:00:00Z

Kansakunnan henkinen kriisinkestävyys Juntunen, Tapio; Lahtinen, Emma; Liljeroos-Cork, Johanna; Pekkola, Elias

2026-01-01T00:00:00Z Kangaspunta, Veera http://trepo.tuni.fi:80/handle/10024/239756 2026-08-25T05:52:19Z 2026-01-01T00:00:00Z

Keskustelua metsästä -tutkimushankkeen loppuraportti Kangaspunta, Veera Kaksivuotinen Keskustelua metsästä -tutkimushanke on osa Koneen säätiön rahoittamaa Metsän puolella -aloitetta. Tutkimuksen kokonaistavoitteena on ollut ymmärtää, millaista verkkovälitteinen kansalaiskeskustelu metsästä on. Tämä loppuraportti kokoaa yhteen hankkeen toteuttamisen, keskeisiä löydöksiä sekä keskustelua siitä, millaista lisäymmärrystä tutkimus tuo metsäkeskustelun kokonaisuudesta, miltä metsäkeskustelun tulevaisuus tutkimuksen perusteella näyttää ja mitä tutkimuksessa jäi toistaiseksi tavoittamatta. Tutkimus rakentuu kahdesta osatutkimuksesta. Tarkasteluissa on keskitytty julkiseen kansalaiskeskusteluun erilaisilla suomenkielisillä verkkovälitteisillä alustoilla, ja aineisto on koottu vuoden 2023 metsäaiheisista keskusteluista. Analyyseissa on sovellettu monipuolisesti erilaisia laadullisia ja määrällisiä menetelmiä. Ensimmäisessä osatutkimuksessa tarkastellaan metsiin liittyvän verkkovälitteisen kansalaiskeskustelun asiantuntijuutta sekä asiantuntija-aseman legitimiteetin tuottamista ja mitätöimistä yhteensä kuudella alustalla. Analyysin tulokset on raportoitu vertaisarvioidussa Alue ja ympäristö -julkaisun suomenkielisessä tutkimusartikkelissa vuonna 2024. Toisessa osatutkimuksissa tarkastellaan verkkovälitteisen kansalaiskeskustelun jaettuja uskomuksia ja uskomuksista muodostuvia rakenteita sekä näiden suhdetta viralliseen ja mediavälitteiseen metsäkeskusteluun. Aineiston muodostavat metsäaiheiset keskustelut viidellä suomenkielisellä alustalla. Analyysin tulokset on raportoitu vertaisarvioidussa Ambio-julkaisun englanninkielisessä tutkimusartikkelissa, joka julkaistiin syksyllä 2026. Raportissa pyritään myös hahmottelemaan kahden osatutkimuksen tuloksia yhdistelevää ja täydentävää analyysia. Tämän kolmannen osatutkimuksen tavoitteena on testata tutkimuksellisia keinoja, joiden avulla voitaisiin ymmärtää uskomusrakenteiden, asenteiden ja erilaisten asian-tuntijatahojen suhdetta eli esimerkiksi sitä, kenen asiantuntijuus korostuu metsäkeskustelun uskomusrakenteissa tai asenteellisissa positioissa. Kokonaisuudessaan tutkimushanke osoittaa, että 1) verkkovälitteisen kansalaiskeskustelun suhde viralliseen ja mediavälitteiseen metsäkeskusteluun on vuorovaikutuksellinen ja varsin moni-mutkainen; 2) verkko ruokkii kansalaisosallistumista sekä mahdollistaa kriittistä ja moniäänistä metsäkeskustelua; 3) uskomukset ja arvot yhdistävät ja jakavat kansalaiskeskustelun osapuolia; 4) käsitykset asiantuntijuudesta ja asiantuntijoista yhdistävät ja jakavat kansalaiskeskustelun osapuolia; 5) metsäkeskustelulla on toivoa; 6) metsäkeskusteluun liittyy yhä selviä huolenaiheita ja 7) verkkovälitteistä kansalaiskeskustelua metsästä on syytä tutkia lisää.

2026-01-01T00:00:00Z