fi=Artikkelit|en=Articles|https://trepo.tuni.fi:443/handle/10024/1058792024-03-29T05:13:22Z2024-03-29T05:13:22ZFinancial autonomy of foundation universities in Lower Saxony: perceptions of university managers and Ministry of Science and CultureSuprun, Katerynahttps://trepo.tuni.fi:443/handle/10024/1518402023-10-12T10:00:40Z2018-01-01T00:00:00ZFinancial autonomy of foundation universities in Lower Saxony: perceptions of university managers and Ministry of Science and Culture
Suprun, Kateryna
2018-01-01T00:00:00ZJulkisen talouden tasapainoisuuden sääntely ja valvontaWacker, Janihttps://trepo.tuni.fi:443/handle/10024/1500342023-08-15T10:30:24Z2023-01-01T00:00:00ZJulkisen talouden tasapainoisuuden sääntely ja valvonta
Wacker, Jani
Ruohonen, Janne; Kihn, Lili-Anne; Oulasvirta, Lasse; Veikkola, Elisa
Julkisen talouden tasapainoisuus tarkoittaa yleensä tilannetta, jossa julkisen talouden menot ja tulot ovat tasapainossa tai ainakin riittävän lähellä tasapainoa. Epätasapainoisuus näyttäytyy julkisessa taloudessa liiallisena alijäämänä ja velkaantumisena. Artikkelissa tarkastellaan oikeudellisesta näkökulmasta Euroopan unionin talous- ja rahaliiton (EMU:n) jäsenyyden myötä Suomen julkiseen talouteen kohdistuvia tasapainoisuusvelvoitteita ja niihin liittyvää valvontaa. Kirjoituksessa perehdytään myös siihen, mitä tasapaino tarkoittaa Suomen perustuslaista johdettavassa valtion talousarvion tasapainoperiaatteessa. EMU:ssa jäsenvaltion finanssipolitiikan tasapainoisuutta ohjataan talouspolitiikan koordinaatiolla sekä liiallisten julkistalouden alijäämien ja liiallisen velan välttämisvelvoitteella ja siihen liittyvällä valvontamenettelyllä. Keskeisiä toimijoita EU-tason finanssipolitiikan valvonnassa ovat Euroopan unionin
neuvosto ja Euroopan komissio.
2023-01-01T00:00:00ZKuntakonsernin kokonaisedun edistäminen kuntayhtiöissä konserniohjeen avullaRuohonen, Jannehttps://trepo.tuni.fi:443/handle/10024/1500332023-08-15T10:30:27Z2023-01-01T00:00:00ZKuntakonsernin kokonaisedun edistäminen kuntayhtiöissä konserniohjeen avulla
Ruohonen, Janne
Ruohonen, Janne; Kihn, Lili-Anne; Oulasvirta, Lasse; Veikkola, Elisa
Kuntaomisteisten osakeyhtiöiden määrä on 2000-luvulla kasvanut selvästi, mikä edellyttää myös omistajaohjaukseen panostamista. Kunnilla on osakeyhtiölainsäädännön puitteissa tarvittaessa mahdollisuus ohjata omistamiensa yhtiöiden toimintaa kattavasti. Tyypillisiä omistajaohjauskeinoja ovat yhtiöjärjestys, henkilövalinnat ja konserniohje. Konserniohjeen määräyksillä pyritään siihen, että kuntayhtiöiden toiminnassa otetaan huomioon kuntakonsernin kokonaisetu, joka voi olla ristiriidassa osakeyhtiön edun kanssa. Artikkelissa selvitetään, miten kuntakonsernin kokonaisedun edistämisen ja kuntayhtiön edun edistämisen mahdollinen ristiriita tulee ratkaista. Artikkelia varten on laadittu analyysi 25 suurimman kaupungin konserniohjeiden sisällöistä koskien kuntakonsernin kokonaisedun edistämistä. Tutkimustulosten mukaan konserniohjeet ovat konsernin kokonaisedun edistämisen osalta varsin yleisluontoisia. Konserniohjeissa ei ole tunnistettu kaikkia osakeyhtiölainsäädännön tarjoamia päätöksentekomahdollisuuksia kokonaan omistettujen kuntayhtiöiden osalta.
2023-01-01T00:00:00ZHallituksen valvontavoima suomalaisissa pörssiyhtiöissä: Empiirinen tutkimus valtio-omisteisten ja yksityisesti omistettujen yhtiöiden eroistaKankaanpää, Jarihttps://trepo.tuni.fi:443/handle/10024/1500322023-08-15T10:30:29Z2023-01-01T00:00:00ZHallituksen valvontavoima suomalaisissa pörssiyhtiöissä: Empiirinen tutkimus valtio-omisteisten ja yksityisesti omistettujen yhtiöiden eroista
Kankaanpää, Jari
Ruohonen, Janne; Kihn, Lili-Anne; Oulasvirta, Lasse; Veikkola, Elisa
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan suomalaisten pörssiyhtiöiden hallitusten hyvän hallintotavan mukaista valvontavoimaa. Tavoitteena on hahmottaa tyypillisimpiä hallituksen valvontavoiman osatekijöitä ja niiden esiintymistä yksityisesti omistetuissa ja valtio-omisteisissa pörssiyhtiöissä. Tilastollisin menetelmin ja 1 562 yrityksen aineistolla saadaan tukea hypoteesille, että valtio-omisteisten pörssiyhtiöiden hallitusten valvontavoima on yksityisesti omistettuja yhtiöitä korkeampi. Tulos antaa viitteitä siitä, että valtio-omistaja panostaa yhtiöittensä valvontaan voimakkaasti. Toisaalta tulosta voidaan tulkita myös niin, että yksityisesti omistetuilla yrityksillä on enemmän muita valvontamekanismeja, jotka vähentävät hallituksen suorittaman valvonnan tarvetta.
2023-01-01T00:00:00Z