Turvallisuuskulttuurin arviointi ja kehittäminen puolustusvälineteollisuuden yrityksessä
Hirvi, Jukka (2010)
Hirvi, Jukka
2010
Automaatiotekniikan koulutusohjelma
Teknis-taloudellinen tiedekunta
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2010-12-08
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201012141384
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201012141384
Tiivistelmä
Yritykset ympäri maailmaa osoittavat kasvavaa kiinnostusta turvallisuuskulttuuria kohtaan pyrkimyksenään vähentää onnettomuuksia ja luodakseen turvallisempaa työympäristöä. Kiinnostus turvallisuuden takaamiseen korostuu etenkin turvallisuuskriittisissä organisaatioissa, joissa turvallinen toiminta on yksi kannattavan yritystoiminnan elinehtoja. Turvallisuuden mittaamisessa on siirrytty jälkikäteisistä mittareista kohti ennakoivia mittareita, joiden avulla pystytään paremmin ennakoimaan turvallisuuden tilaa.
Tämä tutkimus toteutettiin puolustusvälineteollisuuden alalla toimivassa yrityksessä, jossa turvallisuusasiat ovat keskeisessä osassa yrityksen jokapäiväistä toimintaa. Tutkimuksen tavoitteena oli arvioida yrityksen turvallisuuskulttuuria ja esittää kehitystoimenpiteitä turvallisuuskulttuurin vahvistamiseksi. Turvallisuuskulttuuri on kolmen toisensa kanssa vuorovaikutuksessa olevan elementin eli ihmisen, työn ja organisaation muodostama järjestelmä. Tutkimusmenetelmien valinta perustui turvallisuustutkimusta käsittelevään aineistoon. Yrityksen turvallisuuskulttuuria arvioitiin turvallisuusilmapiiriä, turvallisuusjohtamisjärjestelmää ja työn turvallisuuden tasoa arvioimalla. Turvallisuusilmapiiriselvitystä varten rakennettiin turvallisuusilmapiirikysely, joka suunnattiin kaikille yrityksen työntekijöille. Turvallisuusjohtamisjärjestelmää arvioitiin tutustumalla yrityksen TTT-järjestelmää koskevaan dokumentaatioon sekä sisäisten auditointien ja turvallisuusilmapiiriselvityksen tuloksia tarkastelemalla. Työn turvallisuuden tasoa arvioitiin ELMERI-menetelmän mukaisesti tehtyjen tarkastusten tuloksia analysoimalla.
Eri menetelmien kautta saatujen tulosten perusteella pystyttiin muodostamaan kuva yrityksen turvallisuuskulttuurista. Hyvän turvallisuuskulttuurin piirteitä on havaittavissa johdon näkyvässä sitoutumisessa turvallisuusasioita kohtaan, henkilöstön turvallisuusmyönteisissä asenteissa ja käsityksissä sekä sitoutumisessa turvallisuuteen. Eniten kehitettävää hyvän turvallisuuskulttuurin tason saavuttamiseksi on raportointi- ja kommunikaatiokulttuurissa sekä työtyytyväisyyden parantamisessa.
Turvallisuuskulttuurin kehittämisen tulee perustua tavoitteiden asettamiseen välitavoitteiden kautta, joka helpottaa muutoksen toteuttamista ilman, että muutoksesta muodostuu henkisesti liian vaativaa. Eri elementtien tarkastelun kautta pystyttiin osoittamaan konkreettisia kehityskohteita, joita kehittämällä yritys voisi pyrkiä kohti generatiivista turvallisuuskulttuurin tasoa. Yrityksen tulisi tarkastella henkilöstön palkitsemiskäytäntöjä, joita kehittämällä voidaan vaikuttaa työtyytyväisyyteen sekä turvallisuuden tasoon. Kommunikoinnin parantamiseksi tulisi tehostaa työhön liittyvistä asioista tiedottamista ja lisätä esimiesten kommunikointia tehtäessä turvallisuuteen liittyviä päätöksiä. Yrityksessä tulisi lisätä johdon ja turvallisuudesta vastaavien henkilöiden säännöllisiä vierailuja työntekijöiden keskuuteen. Säännölliset turvallisuuskierrokset tarjoavat hyvät mahdollisuudet lisätä kommunikointia johdon ja työntekijöiden kesken sekä niiden avulla voidaan osoittaa johdon näkyvä sitoutuminen turvallisuuden parantamiseen. /Kir10
Tämä tutkimus toteutettiin puolustusvälineteollisuuden alalla toimivassa yrityksessä, jossa turvallisuusasiat ovat keskeisessä osassa yrityksen jokapäiväistä toimintaa. Tutkimuksen tavoitteena oli arvioida yrityksen turvallisuuskulttuuria ja esittää kehitystoimenpiteitä turvallisuuskulttuurin vahvistamiseksi. Turvallisuuskulttuuri on kolmen toisensa kanssa vuorovaikutuksessa olevan elementin eli ihmisen, työn ja organisaation muodostama järjestelmä. Tutkimusmenetelmien valinta perustui turvallisuustutkimusta käsittelevään aineistoon. Yrityksen turvallisuuskulttuuria arvioitiin turvallisuusilmapiiriä, turvallisuusjohtamisjärjestelmää ja työn turvallisuuden tasoa arvioimalla. Turvallisuusilmapiiriselvitystä varten rakennettiin turvallisuusilmapiirikysely, joka suunnattiin kaikille yrityksen työntekijöille. Turvallisuusjohtamisjärjestelmää arvioitiin tutustumalla yrityksen TTT-järjestelmää koskevaan dokumentaatioon sekä sisäisten auditointien ja turvallisuusilmapiiriselvityksen tuloksia tarkastelemalla. Työn turvallisuuden tasoa arvioitiin ELMERI-menetelmän mukaisesti tehtyjen tarkastusten tuloksia analysoimalla.
Eri menetelmien kautta saatujen tulosten perusteella pystyttiin muodostamaan kuva yrityksen turvallisuuskulttuurista. Hyvän turvallisuuskulttuurin piirteitä on havaittavissa johdon näkyvässä sitoutumisessa turvallisuusasioita kohtaan, henkilöstön turvallisuusmyönteisissä asenteissa ja käsityksissä sekä sitoutumisessa turvallisuuteen. Eniten kehitettävää hyvän turvallisuuskulttuurin tason saavuttamiseksi on raportointi- ja kommunikaatiokulttuurissa sekä työtyytyväisyyden parantamisessa.
Turvallisuuskulttuurin kehittämisen tulee perustua tavoitteiden asettamiseen välitavoitteiden kautta, joka helpottaa muutoksen toteuttamista ilman, että muutoksesta muodostuu henkisesti liian vaativaa. Eri elementtien tarkastelun kautta pystyttiin osoittamaan konkreettisia kehityskohteita, joita kehittämällä yritys voisi pyrkiä kohti generatiivista turvallisuuskulttuurin tasoa. Yrityksen tulisi tarkastella henkilöstön palkitsemiskäytäntöjä, joita kehittämällä voidaan vaikuttaa työtyytyväisyyteen sekä turvallisuuden tasoon. Kommunikoinnin parantamiseksi tulisi tehostaa työhön liittyvistä asioista tiedottamista ja lisätä esimiesten kommunikointia tehtäessä turvallisuuteen liittyviä päätöksiä. Yrityksessä tulisi lisätä johdon ja turvallisuudesta vastaavien henkilöiden säännöllisiä vierailuja työntekijöiden keskuuteen. Säännölliset turvallisuuskierrokset tarjoavat hyvät mahdollisuudet lisätä kommunikointia johdon ja työntekijöiden kesken sekä niiden avulla voidaan osoittaa johdon näkyvä sitoutuminen turvallisuuden parantamiseen. /Kir10