Suomen metsien bioenergiakäytön ja monimuotoisuuden turvaamisen yhteensovittaminen

Abstract

Bioenergian käyttöä ollaan lisäämässä merkittävästi energiantuotannon kotimaisuusasteen nostamisen ja puhtaamman energian tuotannon takia. Asetettu bioenergian lisäys-tavoite vuoteen 2020 mennessä on nostaa sen osuus 28,5 %:sta 38 %:iin. Pääosin ympäristösyistä halutaan parantaa metsien kestävää käyttöä sekä niiden monimuotoisuutta. Näiden kahden tavoitteen yhteen sovittaminen on lähitulevaisuuden haaste. Biopolttoaineista hyödynnetään nykyisin prosessitähteitä eli pääosin sahanpurua ja kuorimursketta hyvin. Tavoitteena on lisätä suoraan metsästä kerättävää biopolttoainetta eli hakkuutähdettä ja harvennushakkuiden puuainesta, joka ei sovellu ainespuuksi. Puupolttoaineen kerääminen metsistä voimalaitoksille on yksi tärkeä kehityskohde. Suomen metsien pitkä käyttöhistoria ja Suomen kansantalouden edelleen jatkuva riippuvuus metsäklusterista tuovat omat haasteensa. Suomen metsät ovat monikäytössä ja niiden hyödyntäminen on laajaa. Toisaalta Suomessa on Euroopan suurin osuus metsämaasta tiukasti suojeltuja metsiä. Suojelu painottuu Pohjois-Suomeen. Suomessa metsälaki ja luonnonsuojelulaki turvaavat metsien suojelua. Lisäksi Suomessa toimii monia paikallisia ja kansallisia ohjelmia, joista merkittävin on maa- ja metsätalousministeriön Kansallinen metsäohjelma. Monimuotoisuus on hyvin monialaista, ja sen toteutuminen talousmetsissä on tärkeää kestävän metsätalouden luomiseksi. Monimuotoisuus on biologista monimuotoisuutta, jota voidaan käsitellä lajillisesta, perinnöllisestä ja ekologisesta näkökulmasta. Lajillinen eli taksonominen on yleisimmin käytetty käsittelytapa. Monimuotoisuutta turvataan lailla, mutta silti metsänomistajien halukkuus hoitaa metsiään monimuotoisuutta ylläpitämällä on tärkeää. Monimuotoisuuden turvaaminen on egologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti tärkeää. Metsien merkittävin sosiaalinen vaikutus on työllistäminen. Puupolttoaine luo polttoteknisiltä ominaisuuksiltaan useita haasteita. Biopolttoaineen laadullinen vaihtelevuus sekä korkea kosteus ja tuhkapitoisuus ovat haasteita polttoprosessille. Puupolttoaineiden edelleen jalostus vastamaan ominaisuuksiltaan fossiilisia polttoaineita on yksi haaste. Etenkin liikennepolttoaineeksi tarvittaisiin biopohjaista nestemäistä polttoainetta korvaamaan bensiiniä ja dieseliä. Tähän käyttötarkoitukseen on kehitteillä biodiesel ja pyrolyysiöljy. Myös kiinteää puuhiiltä kehitellään ja metsä-pohjaista biokaasua, jonka kehitys on toisaalta vähäisempää kuin muun metsäbioenergian kaasutuksen kehittely. /Kir10