Pikonkankaan soranottoalue. Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen ympäristövaurioalueelle

Abstract

Kangasalla sijaitseva Pikonkankaan soranottoalue on betonielementtien valmistamiseen erikoistunut teollisuusalue, jossa soranotto on päättynyt ja teollisuuslaitosten ikä korkeahko. Alue on jäänyt asutuksen ja jyrkkien sorarinteiden ympäröimäksi. Vaurioituneesta maisemasta ja maaperästään huolimatta entisellä soranottoalueella on myös mahdollisuuksia: Pikonkangas sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien varrella ja vetovoimaisen harjualueen läheisyydessä. Ympäristövaurion korjaaminen vaikuttaisi näkymiin paitsi Pikonkankaalla, myös kaukomaisemassa.

Maa-ainesten ottoa koskee vuonna 1982 säädetty maa-aineslaki, jonka tarkoituksena on paitsi suojella pohjavesiä ja ohjata maa-ainesten käyttöä kestävämpään suuntaan, myös vaalia maisemakuvaa, kauneusarvoja sekä luonnon monimuotoisuutta. Ennen lakia soranotto kohdistui hyvin usein erityisesti arvokkaille harju- sekä pohjavesialueille, jotka sijaitsivat kaava-alueiden ulkopuolella. Soranottoalueille on sijoittunut usein itse kaivutoiminnan lisäksi myös muuta teollisuutta, jolla on vaikutuksia maisemaan ja pohjavesien sekä maaperän puhtauteen. Vanhoilla valvomattomilla alueilla on myös riski, että niitä käytetään jätteiden säilytyspaikkana.

Vaurioalueen puhdistaminen ja kasvillisuuden ennallistaminen on mahdollista eri menetelmin, ja se onkin välttämätöntä ennen alueen muuttamista asuinkäyttöön. Pohjavesialueilla sijaitsevien vanhojen soranottoalueiden suunnittelussa on hyvä pyrkiä siihen, ettei myöskään niiden maankäyttö asuinalueena haittaisi pohjaveden ottamista yhdyskunnan tarpeisiin. Ympäristövaurioalueilla, jotka sijaitsevat helposti erosioituvassa ja korkeuseroiltaan voimakkaassa maastossa, on lisäksi tärkeää luoda kasvillisuuden mekaanista kulumista vähentävä ja turvallinen reitistö kävelijöille.

Suunnitelmassa Pikonkankaan soranottoalueelle on sijoitettu 67300 k-m2 kokoinen asuinalue, jossa korttelikokonaisuudet koostuvat kerrostaloista, rivitaloista ja pientaloista. Alueen pysäköinti on ohjattu pääasiassa pihakansien alle. Suunnitelmassa on esitetty alueelle sijoittuva reitistö, jonka tavoitteena on mahdollistaa ajoneuvoliikenteestä erotettu ulkoilu erilaisille liikkujatyypeille. Viherympäristön osalta suunnitelmassa esitetään osittain harjuluonnon ennallistamista soranottoalueella ja osittain niittymäisen viherympäristön rakentamista näkymien säilyttämiseksi kaukomaisemaan. Korttelien ja rakennustyyppien tavoitteena on luoda vaihtoehtoisia suljettuja näkymiä, jotka korkeatasoisen viherrakentamisen ohella lisäävät asumisviihtyvyyttä, vaikka alueen rakentaminen ja maisemavaurion korjautuminen tapahtuisivat vaiheittain. /Kir10