Ohjelmistoarkkitehtuurin suunnittelu pienessä startup-yrityksessä
Leinonen, Aulis (2019)
2019
Tietotekniikka
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2019-06-25
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201906111879
http://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201906111879
Tiivistelmä
Työssä tarkasteltiin ohjelmistoarkkitehtuurin suunnittelua pienissä startup-yrityksissä kirjallisuus- ja case-tutkimuksen avulla. Näiden yritysten toimintamalleja tutkitaan kirjallisuudessa harvoin. Pienissä startup-yrityksissä arkkitehtuurisuunnittelu on haastavaa rajallisten resurssien vuoksi. Työssä keskityttiin tutkimaan Lean Startup ja "Minimum Viable Product", eli MVP-metodologioiden sekä resurssivajeen vaikutusta arkkitehtuurisuunnitteluun.
Kirjallisuustutkimuksessa tarkasteltiin startup-yrityksiä ja arkkitehtuurin suunnittelun prosesseja ja siihen liittyviä konsepteja. Case-tutkimuksessa taas tutkittiin käytännössä, kuinka pienen startup-yrityksen MVP-prosessi toimii.
Työssä selvisi, että pienen yrityksen resurssit asettavat rajoitteita arkkitehtuurisuunnittelulle ja MVP:n toteuttamiselle. Suunnittelumenetelmät, jotka vaativat vähän resursseja soveltuivat parhaiten tämän tyyppisille yrityksille. Tällaisia ovat esimerkiksi arkkitehtuuriprototyypit ja erittäin kevyt dokumentaatio. Pienen startup-yrityksen tulisi myöskin harkita vaihtoehtoja MVP-metodologialle, ennen sen käyttöönottoa. Ohjelmoidun MVP-tuotteen kehittäminen vie enemmän resursseja muun muassa ei-ohjelmoituihin prototyyppeihin verrattuna.
Case-tutkimus tarkastelee vain yhden startup-yrityksen MVP-prosessia. Työssä tehtyjä päätelmiä voidaan soveltaa muihin projekteihin harkiten, vaikka tämä tutkimus on suppea. Jatkossa pienten startup-yritysten toiminnan ja arkkitehtuurisuunnitteluprosessin tutkimusta tulisi laajentaa pieniin yrityksiin, jotka sekä menestyvät että epäonnistuvat. Niiden eroavaisuuksia tulisi tutkia, jotta voitaisiin selvittää niiden menestykseen johtavat tekijät.
Kirjallisuustutkimuksessa tarkasteltiin startup-yrityksiä ja arkkitehtuurin suunnittelun prosesseja ja siihen liittyviä konsepteja. Case-tutkimuksessa taas tutkittiin käytännössä, kuinka pienen startup-yrityksen MVP-prosessi toimii.
Työssä selvisi, että pienen yrityksen resurssit asettavat rajoitteita arkkitehtuurisuunnittelulle ja MVP:n toteuttamiselle. Suunnittelumenetelmät, jotka vaativat vähän resursseja soveltuivat parhaiten tämän tyyppisille yrityksille. Tällaisia ovat esimerkiksi arkkitehtuuriprototyypit ja erittäin kevyt dokumentaatio. Pienen startup-yrityksen tulisi myöskin harkita vaihtoehtoja MVP-metodologialle, ennen sen käyttöönottoa. Ohjelmoidun MVP-tuotteen kehittäminen vie enemmän resursseja muun muassa ei-ohjelmoituihin prototyyppeihin verrattuna.
Case-tutkimus tarkastelee vain yhden startup-yrityksen MVP-prosessia. Työssä tehtyjä päätelmiä voidaan soveltaa muihin projekteihin harkiten, vaikka tämä tutkimus on suppea. Jatkossa pienten startup-yritysten toiminnan ja arkkitehtuurisuunnitteluprosessin tutkimusta tulisi laajentaa pieniin yrityksiin, jotka sekä menestyvät että epäonnistuvat. Niiden eroavaisuuksia tulisi tutkia, jotta voitaisiin selvittää niiden menestykseen johtavat tekijät.