Tuoteperheen muotoilu ja modulointi Brownfield-prosessilla
Jokinen, Elias (2018)
Jokinen, Elias
2018
Konetekniikka
Teknisten tieteiden tiedekunta - Faculty of Engineering Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2018-12-05
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201811022534
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201811022534
Tiivistelmä
Teollinen muotoilu on yrityksille nykyisin yhä tärkeämpi keino erottua kilpailijoistaan. Modulaarisuus taas on keino järkeistää tuotevalikoimaa säilyttäen kuitenkin samalla kyvyn vastata muuttuviin asiakasvaatimuksiin. Tämän työn päätavoitteena oli tutkia, miten teollisen muotoilun konseptointiprosessin voi yhdistää modulaarisen tuoteperheen luomiseen tarkoitettuun Brownfield-prosessiin.
Ongelma oli, että aihetta ei aikaisemmin ollut tutkittu, minkä vuoksi tässä työssä oli kehitettävä menetelmä edellä mainittujen kahden tehtävän yhdistämiseen. Ratkaisuna ongelmaan kehitettiin Brownfield-prosessin ja teollisen muotoilun yhdistävä viisivaiheinen BfID-prosessi, jonka esitteleminen on tämän työn merkittävin kontribuutio. BfID-prosessi perustuu kirjallisuudessa esiteltyihin muotoiluprosesseihin, suunnittelun ja muotoilun yhdistäviin prosesseihin sekä kirjoittajan omiin havaintoihin työn ajalta. Nämä olivat myös työn tärkeimmät aineistolähteet. Työ toteutettiin tapaustutkimuksena ja merkittävimmät tutkimusmenetelmät olivat kirjallisuustutkimus kirjallisuuskatsauksen osalta sekä osallistuva havainnointi BfID-prosessia testattaessa.
BfID-prosessin soveltuvuutta tutkimusongelman ratkaisemiseen testattiin Muototerä Oy:n tuotekehitysprojektissa, jossa tavoitteena oli luoda yhtäaikaisesti modulaarinen tuotearkkitehtuuri ja uusi muotoilukonsepti eräälle tuoteperheelle. Prosessin kulku, käytetyt työkalut sekä havaitut edut ja haasteet dokumentoitiin, jotta prosessia on mahdollista testata myöhemmin muissa tapauksissa. Prosessin merkittävimpiä etuja olivat muun muassa kyky ottaa moduulijako huomioon muotoilussa sekä muotoilun vaatimusten saaminen samanarvoisiksi asiakasvaatimusten kanssa. Merkittävimpiä haasteita taas olivat se, että prosessin suunnittelulähtöisyys rajoittaa konseptimuotoilua sekä se, että muotoilu saattaa helposti jäädä pienemmälle huomiolle tuotearkkitehtuurin kehittämiseen nähden.
Esimerkkitapauksen perusteella voidaan todeta, että BfID-prosessin avulla teollisen muotoilun yhdistäminen Brownfield-prosessiin onnistuu haasteista huolimatta hyvin ja prosessia voidaan suositella käytettäväksi muissa vastaavissa tapauksissa. Tulosten yleistämiseksi prosessia on vielä testattava muissa vastaavanlaisissa tapauksissa, mutta on todennäköistä, että ainakin osa havaituista hyödyistä saavutetaan myös muualla.
Ongelma oli, että aihetta ei aikaisemmin ollut tutkittu, minkä vuoksi tässä työssä oli kehitettävä menetelmä edellä mainittujen kahden tehtävän yhdistämiseen. Ratkaisuna ongelmaan kehitettiin Brownfield-prosessin ja teollisen muotoilun yhdistävä viisivaiheinen BfID-prosessi, jonka esitteleminen on tämän työn merkittävin kontribuutio. BfID-prosessi perustuu kirjallisuudessa esiteltyihin muotoiluprosesseihin, suunnittelun ja muotoilun yhdistäviin prosesseihin sekä kirjoittajan omiin havaintoihin työn ajalta. Nämä olivat myös työn tärkeimmät aineistolähteet. Työ toteutettiin tapaustutkimuksena ja merkittävimmät tutkimusmenetelmät olivat kirjallisuustutkimus kirjallisuuskatsauksen osalta sekä osallistuva havainnointi BfID-prosessia testattaessa.
BfID-prosessin soveltuvuutta tutkimusongelman ratkaisemiseen testattiin Muototerä Oy:n tuotekehitysprojektissa, jossa tavoitteena oli luoda yhtäaikaisesti modulaarinen tuotearkkitehtuuri ja uusi muotoilukonsepti eräälle tuoteperheelle. Prosessin kulku, käytetyt työkalut sekä havaitut edut ja haasteet dokumentoitiin, jotta prosessia on mahdollista testata myöhemmin muissa tapauksissa. Prosessin merkittävimpiä etuja olivat muun muassa kyky ottaa moduulijako huomioon muotoilussa sekä muotoilun vaatimusten saaminen samanarvoisiksi asiakasvaatimusten kanssa. Merkittävimpiä haasteita taas olivat se, että prosessin suunnittelulähtöisyys rajoittaa konseptimuotoilua sekä se, että muotoilu saattaa helposti jäädä pienemmälle huomiolle tuotearkkitehtuurin kehittämiseen nähden.
Esimerkkitapauksen perusteella voidaan todeta, että BfID-prosessin avulla teollisen muotoilun yhdistäminen Brownfield-prosessiin onnistuu haasteista huolimatta hyvin ja prosessia voidaan suositella käytettäväksi muissa vastaavissa tapauksissa. Tulosten yleistämiseksi prosessia on vielä testattava muissa vastaavanlaisissa tapauksissa, mutta on todennäköistä, että ainakin osa havaituista hyödyistä saavutetaan myös muualla.