Keskisuurten ja pienten kuluttajien kysyntäjouston laitteet ja kannattavuus
Mäki, Elina (2018)
2018
Sähkötekniikka
Tieto- ja sähkötekniikan tiedekunta - Faculty of Computing and Electrical Engineering
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2018-11-07
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201810242437
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201810242437
Tiivistelmä
Sähköntuotannossa on käynnissä muutos, jossa asetetut energiatavoitteet vaativat uusiutuvan energian kasvua. Uusiutuva sähköntuotanto on sääriippuvaista, eikä se ole yhtä säädettävissä kuin perinteiset voimalaitokset, jotka ovat poistumassa sähköntuotannosta. Tämä asettaa haasteita sähkövoimajärjestelmälle, jonka toiminta vaatii kulutuksen ja tuotannon tasapainoa joka hetki.
Yhtenä vastauksena sähkövoimajärjestelmän toimivuuden varmistamiseen on kysyntäjouston lisääminen. Kysyntäjoustossa kuormaa säädetään tuotannon ja kulutuksen tasoittamiseksi. Perinteisesti kysyntäjoustoa on hyödyntänyt suurteollisuus, mutta nyt on kiinnostuttu keskisuurten ja pienten kuluttajien saamisesta kysyntäjouston piiriin.
Diplomityössä selvitetään, mitä laitteita pienten ja keskisuurien kuluttajien kysyntäjoustoon voisi käyttää ja miten laitteet soveltuisivat eri kysyntäjouston markkinapaikoille. Työtä varten haastateltiin viittä eri toimijaa, jotka olivat etäluettavien energiakulutusmittareiden, kodin energiahallintajärjestelmien tai sähkönlaatumittareiden valmistajia. Laitteiden teknisten ominaisuuksien lisäksi heiltä kysyttiin näkemyksiä kysyntäjouston tulevaisuudesta. Pääsääntöisesti laitteilla pystyisi osallistumaan Elspot- ja Elbas-markkinoille, mutta teknisesti vaativammille reservimarkkinoille osallistuminen vaatii vielä tuotekehitystä. Erityisesti sähkömittarivalmistajat odottavat laitteita koskevia toiminnallisia vaatimuksia, joita Työ- ja elinkeinoministeriön asettama alan toimijoista koostuva Älyverkkotyöryhmä tulee ehdottamaan.
Tässä diplomityössä arvioitiin pienten ja keskisuurten kuluttajien kysyntäjouston taloudellista kannattavuutta sähkönmyyjien näkökulmasta. Vaikka tehdyt laskelmat eivät suoraan todista kannattavuutta tulevaisuudessa, pienkuluttajien hyödyntäminen kysyntäjoustossa on taloudellisesti haastavaa. Kysyntäjoustoon osallistumisen voi odottaa kasvavan laitteiden teknisten vaatimusten selkeytyessä ja markkinapaikkojen ehtojen muuttuessa. Lisäksi kysyntäjouston kannattavuutta voi hakea pitämällä yksittäisten kulutuskohteiden reaaliaikamittausten määrän pienenä ja kehittämällä sähkönkulutuksen mallinnusta.
Yhtenä vastauksena sähkövoimajärjestelmän toimivuuden varmistamiseen on kysyntäjouston lisääminen. Kysyntäjoustossa kuormaa säädetään tuotannon ja kulutuksen tasoittamiseksi. Perinteisesti kysyntäjoustoa on hyödyntänyt suurteollisuus, mutta nyt on kiinnostuttu keskisuurten ja pienten kuluttajien saamisesta kysyntäjouston piiriin.
Diplomityössä selvitetään, mitä laitteita pienten ja keskisuurien kuluttajien kysyntäjoustoon voisi käyttää ja miten laitteet soveltuisivat eri kysyntäjouston markkinapaikoille. Työtä varten haastateltiin viittä eri toimijaa, jotka olivat etäluettavien energiakulutusmittareiden, kodin energiahallintajärjestelmien tai sähkönlaatumittareiden valmistajia. Laitteiden teknisten ominaisuuksien lisäksi heiltä kysyttiin näkemyksiä kysyntäjouston tulevaisuudesta. Pääsääntöisesti laitteilla pystyisi osallistumaan Elspot- ja Elbas-markkinoille, mutta teknisesti vaativammille reservimarkkinoille osallistuminen vaatii vielä tuotekehitystä. Erityisesti sähkömittarivalmistajat odottavat laitteita koskevia toiminnallisia vaatimuksia, joita Työ- ja elinkeinoministeriön asettama alan toimijoista koostuva Älyverkkotyöryhmä tulee ehdottamaan.
Tässä diplomityössä arvioitiin pienten ja keskisuurten kuluttajien kysyntäjouston taloudellista kannattavuutta sähkönmyyjien näkökulmasta. Vaikka tehdyt laskelmat eivät suoraan todista kannattavuutta tulevaisuudessa, pienkuluttajien hyödyntäminen kysyntäjoustossa on taloudellisesti haastavaa. Kysyntäjoustoon osallistumisen voi odottaa kasvavan laitteiden teknisten vaatimusten selkeytyessä ja markkinapaikkojen ehtojen muuttuessa. Lisäksi kysyntäjouston kannattavuutta voi hakea pitämällä yksittäisten kulutuskohteiden reaaliaikamittausten määrän pienenä ja kehittämällä sähkönkulutuksen mallinnusta.