Kuntotutkimusten hyödyntäminen katujen korjausvelkalaskennassa
Hakkola, Tero (2018)
Hakkola, Tero
2018
Rakennustekniikka
Talouden ja rakentamisen tiedekunta - Faculty of Business and Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2018-10-03
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201810032384
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201810032384
Tiivistelmä
Korjausvelka kuvaa katujen tavoitekuntotason ja nykyisen kuntotason välistä erotusta. Korjausvelan prosentuaalinen sekä rahallinen määrä riippuu aina kaduille asetetuista tavoitekuntotasoista. Täten kuntien strategiset valinnat vaikuttavat korjausvelan laskennalliseen määrään.
Vaasan kaupungin katuverkolle on tehty korjausvelkalaskelma Excel-pohjaisella korjausvelkalaskimella vuosien 2014 - 2015 aikana. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tarkentaa tehtyä korjausvelkalaskentaa, tutkia millaisia kuntotutkimusmenetelmiä voidaan hyödyntää laskennan tarkentamisessa, millaiset tutkimusmenetelmät soveltuvat katujen kunnon määrittämiseen kaupunkiympäristössä sekä millaisilla menetelmillä katujen kuivatusrakenteiden kuntoa voidaan selvittää. Tavoitteena oli myös selvittää, miten katujen saneerausjärjestystä voidaan priorisoida. Tutkimuksessa hyödynnettiin olemassa olevaa kirjallisuutta ja tutkimustuloksia, asiantuntijoilta saatuja kommentteja erilaisiin kysymyksiin sekä kohteissa tehtyjä kuntotutkimuksia.
Tutkimuksessa päädyttiin tekemään tarkentavia kuntotutkimuksia sekä korjausvelkalaskennan päivitys 15 kadulle. Katuihin sisältyy pää-, kokooja-, tontti- ja teollisuuskatuja. Kadut valittiin korjaustarpeen, liikennemäärien ja pohjamaan vaikutuksen arvioinnin perusteella. Käytettäviksi tutkimusmenetelmiksi valikoitui mobiililaserkeilaus sekä kantavuusmittaukset. Kuivatusrakenteiden kunnon selvittämiseen ei löydetty nopeita keinoja, joten kuivatuksen tutkiminen jätettiin pintakuivatuksen tutkimiseen. Laserkeilausten keilausaineistoa ei saatu tutkimuksen aikana käyttöön, joten aineiston hyödyntämistä ei päästy kokeilemaan halutulla tavalla.
Korjausvelkalaskimen päivityksellä laskelma pieneni 15 kadun osalta noin 1,63 miljoonalla eurolla. Laskimen tarkimmalla laskelmalla muutos laajennettuun laskelmaan oli noin 126 000 euroa. Laskimen päivittämisellä on siis suuremmat vaikutukset laskelmaan kuin laskennan tarkentamisella. Kuntotutkimusten ja korjausvelkalaskimen mukaisilla kuntotasoarvioilla ei havaittu olevan yhteyttä. Kuntotutkimuksilla kadut on kuitenkin mahdollista asettaa paremmuusjärjestykseen ja tällöin katujen saneerausjärjestystä voidaan priorisoida.
Kuntien olisi hyödyllistä kehittää pitkäjänteinen strategia katujen kunnon parantamiseen ja korjausvelan poistamiseen. Strategiassa määriteltäisiin, miten korjausvelkaa vähennetään ja miten kunnostettujen katujen kuntoa ylläpidetään. Osana strategiaa voisi olla saneeraustoimenpiteiden tehostaminen vain huonossa kunnossa oleviin kohtiin. Tässä olisi mahdollista hyödyntää kuntotutkimuksista saatavaa mittaustietoa.
Vaasan kaupungin katuverkolle on tehty korjausvelkalaskelma Excel-pohjaisella korjausvelkalaskimella vuosien 2014 - 2015 aikana. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tarkentaa tehtyä korjausvelkalaskentaa, tutkia millaisia kuntotutkimusmenetelmiä voidaan hyödyntää laskennan tarkentamisessa, millaiset tutkimusmenetelmät soveltuvat katujen kunnon määrittämiseen kaupunkiympäristössä sekä millaisilla menetelmillä katujen kuivatusrakenteiden kuntoa voidaan selvittää. Tavoitteena oli myös selvittää, miten katujen saneerausjärjestystä voidaan priorisoida. Tutkimuksessa hyödynnettiin olemassa olevaa kirjallisuutta ja tutkimustuloksia, asiantuntijoilta saatuja kommentteja erilaisiin kysymyksiin sekä kohteissa tehtyjä kuntotutkimuksia.
Tutkimuksessa päädyttiin tekemään tarkentavia kuntotutkimuksia sekä korjausvelkalaskennan päivitys 15 kadulle. Katuihin sisältyy pää-, kokooja-, tontti- ja teollisuuskatuja. Kadut valittiin korjaustarpeen, liikennemäärien ja pohjamaan vaikutuksen arvioinnin perusteella. Käytettäviksi tutkimusmenetelmiksi valikoitui mobiililaserkeilaus sekä kantavuusmittaukset. Kuivatusrakenteiden kunnon selvittämiseen ei löydetty nopeita keinoja, joten kuivatuksen tutkiminen jätettiin pintakuivatuksen tutkimiseen. Laserkeilausten keilausaineistoa ei saatu tutkimuksen aikana käyttöön, joten aineiston hyödyntämistä ei päästy kokeilemaan halutulla tavalla.
Korjausvelkalaskimen päivityksellä laskelma pieneni 15 kadun osalta noin 1,63 miljoonalla eurolla. Laskimen tarkimmalla laskelmalla muutos laajennettuun laskelmaan oli noin 126 000 euroa. Laskimen päivittämisellä on siis suuremmat vaikutukset laskelmaan kuin laskennan tarkentamisella. Kuntotutkimusten ja korjausvelkalaskimen mukaisilla kuntotasoarvioilla ei havaittu olevan yhteyttä. Kuntotutkimuksilla kadut on kuitenkin mahdollista asettaa paremmuusjärjestykseen ja tällöin katujen saneerausjärjestystä voidaan priorisoida.
Kuntien olisi hyödyllistä kehittää pitkäjänteinen strategia katujen kunnon parantamiseen ja korjausvelan poistamiseen. Strategiassa määriteltäisiin, miten korjausvelkaa vähennetään ja miten kunnostettujen katujen kuntoa ylläpidetään. Osana strategiaa voisi olla saneeraustoimenpiteiden tehostaminen vain huonossa kunnossa oleviin kohtiin. Tässä olisi mahdollista hyödyntää kuntotutkimuksista saatavaa mittaustietoa.