Tapaustutkimus data-analytiikan esiin tuomista piirteistä oppimisen arvioinnissa

Abstract

Tässä kandidaatintyössä tutkitaan data-analytiikan esiin tuomia piirteitä oppilaan itsearviointeihin liittyen digitaalisesta arviointiohjelmistosta kerätyssä aineistossa. Tutkimus on rajattu aineiston osalta koskemaan suomalaista peruskoulua ja metodologian osalta korrelaatioiden tutkimista ja visualisointia. Korrelaatioiden tutkimisen lisäksi, työssä avataan aineiston käsittelyä ja tutkimuksen teknistä toteutusta. Tutkimusta varten tehdyssä selvitystyössä ei löydetty vastaavaa aiempaa suomalaista tutkimusta, joten taustateoria ja testattavat hypoteesit luodaan kansainvälisten tutkimustulosten perusteella. Teorian pohjalta muodostetaan neljä oppimisen itsearviointiin liittyvää hypoteesia, joiden paikkansapitävyyttä testataan suomalaisista peruskouluista kerätyssä data-aineistossa. Ensimmäisen hypoteesin mukaan itse- ja opettaja-arvioinnit korreloivat keskenään positiivisesti. Hypoteesia testattiin Spearmanin järjestyskorrelaatiokertoimella, jonka laskennalliseksi arvoksi saatiin 0,828, joka viittaa voimakkaaseen positiiviseen korrelaatioon eli korrelaatiokerroin tuki hypoteesia. Toinen hypoteesi väitti arviointimäärien parantavan oppilaan itsearviointikykyä. Väitteelle ei kuitenkaan löytynyt aineistosta tukea, sillä arviointimäärien mukaan luokitellut oppilasryhmäkohtaiset korrelaatiokertoimet eivät olleet monotonisessa järjestyksessä. Kolmannen hypoteesin mukaan korkea vuosiluokka parantaa itsearviointikykyä. Vuosiluokan ja itsearviointikyvyn korrelaatiokertoimien väliltä löydettiinkin lievää positiivista trendiä, joka tuki hypoteesia. Neljäs hypoteesi esitti paremmin suoriutuvien oppilaiden aliarvioivan suoriutumistaan ja heikommin suoriutuvien yliarvioivan suoriutumistaan itsearvioinnissa. Hypoteesi osoittautui paikkansapitäväksi, sillä 53 % heikommin suoriutuneista oppilaista yliarvioi ja samaan aikaan 16 % paremmin suoriutuneista aliarvioi suoriutumistaan itsearvioinneissaan. Saavutetut tulokset olivat tilastollisesti erittäin merkitseviä, mutta siitä huolimatta, tutkimuksen tuloksissa on otettava huomioon esimerkiksi kapea otanta kahdesta suomalaisesta peruskoulusta, oppilaan ja opettajan mahdollisuus nähdä toistensa antamat arvioinnit sekä opettaja-arvioinnin luotettavuus puolueettomana vertailukohteena. Saavutetut tulokset luovat lähtökohdan oppilaan arvosanoja ennustavien mallien luomiselle, ja niiden pohjalta voidaan tunnistaa tutkimuksen tuloksia syventäviä ja tarkentavia jatkotutkimuskohteita.