Puhelunhallintajärjestelmän uudelleensuunnittelu tieliikennepäivystäjille
Inkeroinen, Lauri (2017)
2017
Tietotekniikka
Tieto- ja sähkötekniikan tiedekunta - Faculty of Computing and Electrical Engineering
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2017-12-07
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201711202183
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201711202183
Tiivistelmä
Tieliikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden valvonta on vaativa operaatio, josta huolehditaan vuorokauden ympäri päivystävissä liikennekeskuksissa. Tehtävästä huolehtivat tieliikennepäivystäjät, jotka toimivat tiiviissä yhteistyössä muun muassa viranomaisten, urakoitsijoiden, toisten liikennekeskusten, tienkäyttäjien sekä hätäkeskuksen ja pelastuslaitoksen kanssa. Näin monimuotoinen toimenkuva ei olisi mahdollinen ilman tieliikennekeskuksessa toimivia lukuisia tietojärjestelmiä ja toimivaa puhelujenhallintaa.
Usean erillisen tietojärjestelmän ylläpito on kuitenkin haasteellista ja kallista. Tämän takia tietojärjestelmiä on pyritty modernisoimaan ja yhdistämään yhdeksi kokonaisuudeksi nimeltä tieliikenteen ohjauksen integroitu käyttöliittymä eli T-LOIK. Yksi tieliikennepäivystäjän työn kannalta keskeisimmistä päivittäin käytetyistä tietojärjestelmistä liikennekeskuksissa on puhelunhallintajärjestelmä. Puhelimen avulla hoidetaan paljon päivittäisiä työtehtäviä ja erityisesti kiireellisiä tehtäviä, joissa tarvitsee olla yhteydessä tieliikennekeskuksen ulkopuolelle.
Tämän työn tavoitteena oli perehtyä tieliikennepäivystäjän työkontekstiin tieliikennekeskuksissa puhelunhallinnan osalta. Tavoitteena oli suunnitella helppokäyttöinen ja tehokas käyttöliittymä, joka integroituu saumattomasti uuteen tietojärjestelmään. Suunnittelutavoitteiden edistämiseksi työssä perehdyttiin uudelleensuunnittelun kannalta hyödyllisiin käyttöliittymäsuunnittelun periaatteisiin sekä tutkittiin käytettävyyden kehittämisen haasteita.
Tieliikennepäivystäjän työkontekstia tutkittiin tarkkailun ja haastattelujen avulla. Puhelunhallintajärjestelmän käyttöliittymää kehitettiin iteratiivisella suunnittelulla, jossa uusia versioita päivitettiin käyttäjäpalauteen perusteella. Käyttöliittymän arvioinnissa hyödynnettiin eritasoisia prototyyppejä.
Käyttöliittymäsuunnittelun kannalta hyödyllisiksi periaatteiksi todettiin Nielsenin heuristiikat, Shneidermanin kahdeksan kultaista käyttöliittymäsuunnittelu sääntöä sekä Gestaltin hahmolait. Hahmolait todettiin konkreettisimmaksi periaatteiksi visuaalisen suunnittelun kannalta. Keskeisimmiksi käytettävyyden kehittämisen haasteiksi todettiin resurssipula, vastustus ihmiskeskeiselle suunnittelulle tai käytettävyydelle sekä tietämyksen puute siitä mitä käytettävyys on.
Usean erillisen tietojärjestelmän ylläpito on kuitenkin haasteellista ja kallista. Tämän takia tietojärjestelmiä on pyritty modernisoimaan ja yhdistämään yhdeksi kokonaisuudeksi nimeltä tieliikenteen ohjauksen integroitu käyttöliittymä eli T-LOIK. Yksi tieliikennepäivystäjän työn kannalta keskeisimmistä päivittäin käytetyistä tietojärjestelmistä liikennekeskuksissa on puhelunhallintajärjestelmä. Puhelimen avulla hoidetaan paljon päivittäisiä työtehtäviä ja erityisesti kiireellisiä tehtäviä, joissa tarvitsee olla yhteydessä tieliikennekeskuksen ulkopuolelle.
Tämän työn tavoitteena oli perehtyä tieliikennepäivystäjän työkontekstiin tieliikennekeskuksissa puhelunhallinnan osalta. Tavoitteena oli suunnitella helppokäyttöinen ja tehokas käyttöliittymä, joka integroituu saumattomasti uuteen tietojärjestelmään. Suunnittelutavoitteiden edistämiseksi työssä perehdyttiin uudelleensuunnittelun kannalta hyödyllisiin käyttöliittymäsuunnittelun periaatteisiin sekä tutkittiin käytettävyyden kehittämisen haasteita.
Tieliikennepäivystäjän työkontekstia tutkittiin tarkkailun ja haastattelujen avulla. Puhelunhallintajärjestelmän käyttöliittymää kehitettiin iteratiivisella suunnittelulla, jossa uusia versioita päivitettiin käyttäjäpalauteen perusteella. Käyttöliittymän arvioinnissa hyödynnettiin eritasoisia prototyyppejä.
Käyttöliittymäsuunnittelun kannalta hyödyllisiksi periaatteiksi todettiin Nielsenin heuristiikat, Shneidermanin kahdeksan kultaista käyttöliittymäsuunnittelu sääntöä sekä Gestaltin hahmolait. Hahmolait todettiin konkreettisimmaksi periaatteiksi visuaalisen suunnittelun kannalta. Keskeisimmiksi käytettävyyden kehittämisen haasteiksi todettiin resurssipula, vastustus ihmiskeskeiselle suunnittelulle tai käytettävyydelle sekä tietämyksen puute siitä mitä käytettävyys on.