Maakaasun kilpailukyky ja käyttö tulevaisuudessa
Jokinen, Jesse (2017)
Jokinen, Jesse
2017
Ympäristö- ja energiatekniikka
Teknis-luonnontieteellinen tiedekunta - Faculty of Natural Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2017-09-06
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201708241777
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201708241777
Tiivistelmä
Maakaasun käyttö on vähentynyt Suomessa koko 2010-luvun ajan sen heikentyneen kilpailukyvyn vuoksi. Tässä työssä oli tarkoituksena arvioida, miten maakaasun käyttö kehittyy lähitulevaisuudessa. Tarkasteluvuodeksi valikoitui vuosi 2025. Tutkimusmenetelmänä käytettiin skenaariomenetelmää, jonka etuna on mahdollisuus tarkastella monia erilaisia kehityskulkuja ja tulevaisuuksia.
Tutkimuksen aluksi tutkittiin maakaasun historiaa sekä kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä sen merkittävimmissä käyttökohteissa. Näiksi valittiin perinteisesti käsiteltävien yhdyskuntien sekä teollisuuden sähkön ja lämmön yhteis- ja erillistuotantojen lisäksi suurimmat teollisuuden prosessit, joita ovat meesauunit, paperinkuivaimet, metalliteollisuuden uunit ja vedyn valmistus. Tämän jälkeen tutkittiin toimintaympäristöä ja sen tulevia muutoksia. Sähkömarkkinat vaikuttavat erityisesti maakaasun suurimman yksittäisen käyttökohteen eli CHP:n kilpailukykyyn eniten suhteessa muihin polttoaineisiin. Sähkön merkittävä halpeneminen voi myös sähköistää muita käyttökohteita. Sähkön hinta on kytköksissä moniin asioihin, minkä vuoksi sen tulevan suunnan arviointi osoittautui hankalaksi. Tämän vuoksi se valittiinkin toiseksi skenaarioiden luomisessa käytetyksi päämuuttujaksi. Suomessa maakaasun asema riippuu myös biomassan asemasta energiantuotannossa, mistä tulikin toinen päämuuttuja.
Työskentelyn tuloksena saatiin neljä skenaariota. ”Sipilän biotalous” -skenaariossa Sipilän hallituksen energia- ja ilmastostrategian tavoitteet toteutuvat. Skenaariossa metsäbiomassan ja turpeen käyttö lisääntyy entisestään, mutta myös maakaasun asema on kohtuullinen öljyn ja hiilen käytölle asetettujen rajoitusten vuoksi. ”Tiukat tavoitteet, korkeat hinnat” -skenaariossa kiristyvät ilmasto- ja ympäristörajoitukset lisäävät puhtaan ja tehokkaan maakaasun käyttöä muiden polttoaineiden kustannuksella. Energiatehokkuusvaatimukset kuitenkin vähentävät esimerkiksi prosessikäyttöä. ”Sähköistetty yhteiskunta” -skenaariossa lisääntyvä päästötön ydin- ja tuulivoima sekä sähkömarkkinaintegraatio laskevat sähkön hinnan pysyvästi todella edulliselle tasolle, mikä vähentää kaikkien polttoaineiden käyttöä ratkaisevasti. ”Menetetty biomassa” -skenaariossa metsäbiomassan käyttöä rajoitetaan EU-tasolla, mikä vie pohjan Suomen energiastrategialta ja taloudelta. Energiaratkaisut siirtyvät lähemmäs eurooppalaista hiilen ja kaasun käyttöä.
Yhteenvetona maakaasun kulutuksen arvioidaan pysyvän nykyisellä tasollaan tai hieman nousevan. Maakaasun valttina tulevaisuudessa on sen asema puhtaimpana ja vähäpäästöisimpänä fossiilisena polttoaineena sekä sen useat hyödylliset ominaisuudet erilaisissa sovelluksissa.
Tutkimuksen aluksi tutkittiin maakaasun historiaa sekä kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä sen merkittävimmissä käyttökohteissa. Näiksi valittiin perinteisesti käsiteltävien yhdyskuntien sekä teollisuuden sähkön ja lämmön yhteis- ja erillistuotantojen lisäksi suurimmat teollisuuden prosessit, joita ovat meesauunit, paperinkuivaimet, metalliteollisuuden uunit ja vedyn valmistus. Tämän jälkeen tutkittiin toimintaympäristöä ja sen tulevia muutoksia. Sähkömarkkinat vaikuttavat erityisesti maakaasun suurimman yksittäisen käyttökohteen eli CHP:n kilpailukykyyn eniten suhteessa muihin polttoaineisiin. Sähkön merkittävä halpeneminen voi myös sähköistää muita käyttökohteita. Sähkön hinta on kytköksissä moniin asioihin, minkä vuoksi sen tulevan suunnan arviointi osoittautui hankalaksi. Tämän vuoksi se valittiinkin toiseksi skenaarioiden luomisessa käytetyksi päämuuttujaksi. Suomessa maakaasun asema riippuu myös biomassan asemasta energiantuotannossa, mistä tulikin toinen päämuuttuja.
Työskentelyn tuloksena saatiin neljä skenaariota. ”Sipilän biotalous” -skenaariossa Sipilän hallituksen energia- ja ilmastostrategian tavoitteet toteutuvat. Skenaariossa metsäbiomassan ja turpeen käyttö lisääntyy entisestään, mutta myös maakaasun asema on kohtuullinen öljyn ja hiilen käytölle asetettujen rajoitusten vuoksi. ”Tiukat tavoitteet, korkeat hinnat” -skenaariossa kiristyvät ilmasto- ja ympäristörajoitukset lisäävät puhtaan ja tehokkaan maakaasun käyttöä muiden polttoaineiden kustannuksella. Energiatehokkuusvaatimukset kuitenkin vähentävät esimerkiksi prosessikäyttöä. ”Sähköistetty yhteiskunta” -skenaariossa lisääntyvä päästötön ydin- ja tuulivoima sekä sähkömarkkinaintegraatio laskevat sähkön hinnan pysyvästi todella edulliselle tasolle, mikä vähentää kaikkien polttoaineiden käyttöä ratkaisevasti. ”Menetetty biomassa” -skenaariossa metsäbiomassan käyttöä rajoitetaan EU-tasolla, mikä vie pohjan Suomen energiastrategialta ja taloudelta. Energiaratkaisut siirtyvät lähemmäs eurooppalaista hiilen ja kaasun käyttöä.
Yhteenvetona maakaasun kulutuksen arvioidaan pysyvän nykyisellä tasollaan tai hieman nousevan. Maakaasun valttina tulevaisuudessa on sen asema puhtaimpana ja vähäpäästöisimpänä fossiilisena polttoaineena sekä sen useat hyödylliset ominaisuudet erilaisissa sovelluksissa.