Puukerrostalojen kosteudenhallintaprosessi ja sen kehittäminen
Penttilä, Otto Olavi (2017)
Penttilä, Otto Olavi
2017
Rakennustekniikka
Talouden ja rakentamisen tiedekunta - Faculty of Business and Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2017-06-07
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201705301566
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201705301566
Tiivistelmä
Suomessa pientalot rakennetaan valtaosin puusta. Kerrostaloja ei kuitenkaan ole juurikaan rakennettu puurunkoisena. Tarkoitus on selvittää kosteudenhallinnan riskikohtia puukerrostalojen rakentamisessa. Työssä tarkastellaan SRV:n ja Stora Enson Wood City –projektin 8-kerroksista asuinkerrostaloa, jonka runko rakennetaan massiivisista LVL-elementeistä.
Tutkimusmenetelmäksi valittiin työmaahavainnointi, mikä käsitti työmaan olosuhteiden aistinvaraisen seurannan ja mittaamisen, valokuvaamisen ja havainnoinnin sekä työntekijöiden haastattelun. Rakennuksessa tehtiin kosteusmittauksia usean eri tahon toimesta. Kosteusmittausten tuloksia hyödynnettiin myös työssä.
Rakennuttajan laatimassa kosteudenhallinta-asiakirjassa määritetään hankkeen kosteudenhallintaan liittyvät tavoitteet ja toimintaperiaatteet jatkotyöskentelyyn. Kosteudenhallinta-asiakirja sekä rakennussuunnitteluvaiheen kosteudenhallintasuunnitelma toimivat lähtötietoina työmaan kosteudenhallintasuunnitelmalle. Puun kosteudellisen vaurioitumisen kannalta kriittisenä rajana esitetään yleensä 20 paino-% kosteuspitoisuus, ja kuusen todetaan kestävän kosteutta kohtalaisen hyvin.
Työmaalle tehtiin kosteudenhallintasuunnitelma. Asennusurakoitsija työnjohtajansa johdolla luotti omiin toimintatapoihinsa ja osin sivuutti kosteudenhallintasuunnitelman ehdottamat suojaustavat. Pääosin työmaan kuivatus toimi kohtalaisen hyvin ja rakenteet kuivuivat nopeasti. Kuitenkin rakennukseen tuli kosteutta lisää koko runkovaiheen ajan. Lämmitysten katkaisu helmikuussa aiheutti olosuhteiden muuttumisen sellaiseksi, että rakenteet eivät enää kuivuneet.
Kosteusmittauksien mukaan kosteudet eivät suurelta osin olleet haitallisia. Tosin elementtien sisäosien kosteuspitoisuudet todistavat, että työmaalla on ollut vettä, joka on päässyt imeytymään puuhun. Rakennuksen kosteusriskeistä osa johtui rakenteellisista detaljeista, osa taas aiheutui työmaan käytännöistä. Kaikki kosteusriskit eivät olleet kovin vakavia ja osa ei edes realisoitunut tässä rakennuksessa.
Tutkimuksen tuloksina saatiin kattava kuva rakennuksen suunnitelmista ja työmaan toimintatavoista. Kosteusmittausten tulokset tukivat havaintoja. Suosituksina tulevaisuuden puukerrostalohankkeisiin olisi todellinen yhteistyö kosteudenhallintasuunnitelmassa. Rakenteellinen suojaus on kokemuksien perusteella mahdollista tietyin ehdoin. Kuivumisolosuhteet rakennuksessa on pidettävä (<60 % RH, >10 °C) ja estettävä vesivuodot sekä viistosade.
Tutkimusmenetelmäksi valittiin työmaahavainnointi, mikä käsitti työmaan olosuhteiden aistinvaraisen seurannan ja mittaamisen, valokuvaamisen ja havainnoinnin sekä työntekijöiden haastattelun. Rakennuksessa tehtiin kosteusmittauksia usean eri tahon toimesta. Kosteusmittausten tuloksia hyödynnettiin myös työssä.
Rakennuttajan laatimassa kosteudenhallinta-asiakirjassa määritetään hankkeen kosteudenhallintaan liittyvät tavoitteet ja toimintaperiaatteet jatkotyöskentelyyn. Kosteudenhallinta-asiakirja sekä rakennussuunnitteluvaiheen kosteudenhallintasuunnitelma toimivat lähtötietoina työmaan kosteudenhallintasuunnitelmalle. Puun kosteudellisen vaurioitumisen kannalta kriittisenä rajana esitetään yleensä 20 paino-% kosteuspitoisuus, ja kuusen todetaan kestävän kosteutta kohtalaisen hyvin.
Työmaalle tehtiin kosteudenhallintasuunnitelma. Asennusurakoitsija työnjohtajansa johdolla luotti omiin toimintatapoihinsa ja osin sivuutti kosteudenhallintasuunnitelman ehdottamat suojaustavat. Pääosin työmaan kuivatus toimi kohtalaisen hyvin ja rakenteet kuivuivat nopeasti. Kuitenkin rakennukseen tuli kosteutta lisää koko runkovaiheen ajan. Lämmitysten katkaisu helmikuussa aiheutti olosuhteiden muuttumisen sellaiseksi, että rakenteet eivät enää kuivuneet.
Kosteusmittauksien mukaan kosteudet eivät suurelta osin olleet haitallisia. Tosin elementtien sisäosien kosteuspitoisuudet todistavat, että työmaalla on ollut vettä, joka on päässyt imeytymään puuhun. Rakennuksen kosteusriskeistä osa johtui rakenteellisista detaljeista, osa taas aiheutui työmaan käytännöistä. Kaikki kosteusriskit eivät olleet kovin vakavia ja osa ei edes realisoitunut tässä rakennuksessa.
Tutkimuksen tuloksina saatiin kattava kuva rakennuksen suunnitelmista ja työmaan toimintatavoista. Kosteusmittausten tulokset tukivat havaintoja. Suosituksina tulevaisuuden puukerrostalohankkeisiin olisi todellinen yhteistyö kosteudenhallintasuunnitelmassa. Rakenteellinen suojaus on kokemuksien perusteella mahdollista tietyin ehdoin. Kuivumisolosuhteet rakennuksessa on pidettävä (<60 % RH, >10 °C) ja estettävä vesivuodot sekä viistosade.