Kiinteistöautomaation integraatioprosessi.

Abstract

Kiinteistössä tarvitaan erilaisia toimintoja ja olosuhteita. Näitä ovat mm. lämpö, vesi, ilma, valo ja energian. Talotekniikka on laitteiden ja järjestelmien sekä rakennetun ympäristön teknisten palveluiden muodostaman automaation kokonaisuus. Tällä kokonaisuudella tuotetaan kiinteistöissä tapahtuville toiminnoille yksilölliset, käyttäjälähtöiset ja hallitut olosuhteet. Tämä tutkimus keskittyy tarkastelemaan kiinteistöautomaatioon integraatioprosessia automaatioalan ammattilaisten näkökulmasta. Kiinteistöautomaation toteutusprosessi osoittaa, että se ei tue riittävästi kiinteistöissä tarvittavien erilaisten automaatiojärjestelmien yhteensovittamista. Tässä tutkimuksessa selvitettiin edellä mainitusta näkökulmasta kiinteistöautomaation integrointiin vaikuttavat seikat, tekijät ja tahot ja samalla selvitettiin näiden toimijoiden käyttämää terminologiaa. Alan toimijoiden terminologia ei ole yhtenäinen ja tarvitaankin taho, joka määrittelee alalle yhtenevän termistön. Tutkimuksen tuloksena ilmeni, että kiinteistöautomaation integrointiprosessia ei osata hyödyntää siinä laajuudessa kuin tarve olisi. Ei tiedetä, missä vaiheessa rakennusprosessia kiinteistöautomaation integrointi olisi nostettava esiin. Tutkimuksen merkittävänä uutuusarvona on se, että näin laaja-alaista tutkimusta kiinteistöautomaation integroinnin prosessista ei toimijalähtöisestä näkökulmasta ole aikaisemmin tehty. Tutkimus nostaa esiin myös kiinteistöautomaation suhdetta palvelu- ja liiketoimintaan. Kirjallisuudesta kerätyn aineiston perusteella on kuvattu tätä suhdetta ja tietoteknistä prosessia. Tutkimusongelman ratkaisemiseksi asetettiin tutkimustavoite: Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää yleisellä tasolla kiinteistöautomaatioon integraatioprosessin mahdollisuudet ja esteet. Sen saavuttamiseksi selvitetään retrospektiivistä kirjallisuuskatsausta hyödyntäen kiinteistöautomaatiossa tapahtunutta kehitystä sekä tunnistetaan ja nimetään ne tahot ja tekijät, jotka vaikuttavat kiinteistön automaatiojärjestelmien kehittämiseen, alan toimijoiden näkökulmasta. Lisäksi analysoidaan tunnistettujen tekijöiden vaikutus kiinteistöautomaatiojärjestelmän kehitykseen sekä tehdään päätelmiä niiden pohjalta. Tutkimusongelman selvittämiseksi ja tavoitteen saavuttamiseksi valittiin tutkimusmenetelmäksi kvalitatiivinen teemahaastattelu. Tutkimuksen analysoimiseksi käytettiin seuraavia kvalitatiivisia analyysitapoja: luokittelu, kategoriointi, teemoittelu ja yhteyksien tarkastelu. Tutkimuksen arviointi kohdistui tutkimusmenetelmään ja tutkimustuloksiin. Tämä tutkimus antaa kiinteistöautomaation viitekehyksessä toimiville tahoille kokonaisvaltaisen näkemyksen siitä, mikä vaikutus tunnistetuilla ja nimetyillä edistävillä ja estävillä tekijöillä ja tahoilla on. Ne priorisoitiin ja niiden vaikuttavuutta vertailtiin vaikuttavuusindikaattorin avulla. Tutkimuksessa löydettiin kiinteistöautomaation integraation viisi edistävintä ja estävintä tahoa sekä viisi edistävintä ja estävintä tekijää. Tutkimuksen mukaan esteet poistetaan laatimalla riittävää tutkimus- ja koulutusaineistoa prosessin läpiviemiseksi sekä muuttamalla toimintatapoja. Esimerkiksi kiinteistöautomaation ammattilaisia tulee olla mukana jo rakennuksen hankesuunnittelussa. Tämä tutkimuksen yhteenveto kiinteistöautomaation integraation viitekehyksestä soveltuu myös lähdeaineistoksi kiinteistöautomaation integroinnin perusteiden koulutukseen ja jatkotutkimukseen. Sen vuoksi tutkimus on tieteelliselle yhteisölle tärkeä.