JIT-periaatteiden soveltaminen rakennustyömaan logistiikkaan linjasaneeraushankkeessa
Tilli, Juho (2017)
2017
Rakennustekniikka
Talouden ja rakentamisen tiedekunta - Faculty of Business and Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2017-05-03
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201704241338
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201704241338
Tiivistelmä
Rakennustuotantoa leimaavat suuret työmaakohtaiset erot tehdä asioita. Horisontaalinen integraatio on haastavaa ja vakioinnin puutteessa tulokset vaihtelevat. Logistiikan järjestäminen ei ole poikkeus ja työmaiden tehokkaammat logistiset toimintatavat ovat yksi tärkeä alue monien joukossa, jotta tuotanto olisi tehokkaampaa ja ennustettavampaa. Tutkimuksen tavoitteena oli vastata kysymykseen, miten logistiikkaa pitäisi hallita, jotta oikea määrä oikeita materiaaleja olisi oikeassa paikassa oikeaan aikaan.
Tutkimusstrategiaksi valittiin tapaustutkimus, jossa yhdisteltiin kolmea eri menetelmää tavoitteen saavuttamiseksi. Tapauskohteen suunnitteluvaiheessa käytettiin osallistuvaa havainnointia. Suunnittelu tehtiin yhteistyössä työnjohdon kanssa ja tehdyt ratkaisut kirjattiin ylös. Teemahaastatteluja käytettiin sekä tapauskohteen suunnitteluratkaisujen aiheuttamien muutosten että nykytilanteen selvittämiseksi. Nykytila selvitettiin, jotta voitiin vertailla tapauskohdetta ja vallitsevia toimintatapoja. Logistiikkaratkaisujen ja työmaan ostokäyttäytymisen välisen yhteyden syventämiseksi tehtiin kvantitatiivinen analyysi. Myös kvantitatiivisen analyysin vertailussa oli tapauskohteen lisäksi seitsemän muuta työmaata, jotka muodostivat nykytilanteen ja mahdollistivat vertailun.
Tulokseksi saatiin joukko testattuja toimintatapoja, joiden avulla voidaan tehostaa logistiikkaa. Oleellisimmat toimintatavat olivat etukäteen hyvin yksityiskohtaisella tasolla suoritettu materiaalitarpeiden määrittely, huoneistokohtainen materiaalien varastointi ja suunnitelmallinen materiaalien siirto purkualueelta asuntoihin. Haastatteluista kootusta palautteesta kävi ilmi, että huoneistokohtainen varastointi vähensi etsimistä ja kulkemista. Asentajat kokivat, että heillä oli päivässä enemmän aikaa tuottavaan työhön. Kvantitatiivisen analyysin tuloksia ei voi pitää tarkkoina, joskin suuntaa antavina. Tarkemman materiaalihankintojen suunnittelun seurauksena keskimääräinen materiaalitilaus oli rahallisesti suurempi kuin vertailuhankkeissa, mutta toimintatapa ei poistanut euromääräisesti pieniä hankintoja, jotka vaikuttivat olevan noutoja. Laskujen määrä suhteutettuna hankkeen kokoon oli lähellä vertailuhankkeiden keskitasoa.
Tutkimusstrategiaksi valittiin tapaustutkimus, jossa yhdisteltiin kolmea eri menetelmää tavoitteen saavuttamiseksi. Tapauskohteen suunnitteluvaiheessa käytettiin osallistuvaa havainnointia. Suunnittelu tehtiin yhteistyössä työnjohdon kanssa ja tehdyt ratkaisut kirjattiin ylös. Teemahaastatteluja käytettiin sekä tapauskohteen suunnitteluratkaisujen aiheuttamien muutosten että nykytilanteen selvittämiseksi. Nykytila selvitettiin, jotta voitiin vertailla tapauskohdetta ja vallitsevia toimintatapoja. Logistiikkaratkaisujen ja työmaan ostokäyttäytymisen välisen yhteyden syventämiseksi tehtiin kvantitatiivinen analyysi. Myös kvantitatiivisen analyysin vertailussa oli tapauskohteen lisäksi seitsemän muuta työmaata, jotka muodostivat nykytilanteen ja mahdollistivat vertailun.
Tulokseksi saatiin joukko testattuja toimintatapoja, joiden avulla voidaan tehostaa logistiikkaa. Oleellisimmat toimintatavat olivat etukäteen hyvin yksityiskohtaisella tasolla suoritettu materiaalitarpeiden määrittely, huoneistokohtainen materiaalien varastointi ja suunnitelmallinen materiaalien siirto purkualueelta asuntoihin. Haastatteluista kootusta palautteesta kävi ilmi, että huoneistokohtainen varastointi vähensi etsimistä ja kulkemista. Asentajat kokivat, että heillä oli päivässä enemmän aikaa tuottavaan työhön. Kvantitatiivisen analyysin tuloksia ei voi pitää tarkkoina, joskin suuntaa antavina. Tarkemman materiaalihankintojen suunnittelun seurauksena keskimääräinen materiaalitilaus oli rahallisesti suurempi kuin vertailuhankkeissa, mutta toimintatapa ei poistanut euromääräisesti pieniä hankintoja, jotka vaikuttivat olevan noutoja. Laskujen määrä suhteutettuna hankkeen kokoon oli lähellä vertailuhankkeiden keskitasoa.