Puhdistamolietteen käsittelyn hankinnan laatukriteerien kehittäminen
Ruuhela, Sanna (2016)
2016
Ympäristö- ja energiatekniikan koulutusohjelma
Luonnontieteiden tiedekunta - Faculty of Natural Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2016-12-07
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201611244795
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201611244795
Tiivistelmä
Työn tavoitteena on selvittää, voidaanko eri puhdistamolietteen käsittelymenetelmien ravinnetaseiden tai hiilijalanjälkien tarkastelujen perusteella luoda laatukriteereitä lietteen käsittelyn hankinnan kilpailutukselle. Kohdepuhdistamo on Turun seudun puhdistamo Oy. Turun seudun puhdistamo Oy selvittää eri puhdistamolietteen käsittelymenetelmien ravinnetaseita ja hiilijalanjälkiä kilpailutustaan varten ja osana Varsinais-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen Ravinneneutraali kunta -hanketta.
Työssä tarkastellaan vedetöidyn puhdistamolietteen kompostointia, mädätystä, termistä kuivausta, pyrolyysiä ja polttoa. Eri menetelmille arvioidaan massataseet. Hiilijalanjäljet lasketaan lietteen käsittelymenetelmille hyödyntäen massataseita ja huomioiden suorat kasvihuonekaasupäästöt, energian kulutus ja tuotto. Ravinnetaseet (tässä: fosfori, typpi) lasketaan artikkeleista löytyvillä prosenttiosuuksilla, joilla voidaan arvioida ravinnepitoisuudet tuotejakeissa. Hiilijalanjälkilaskennan tuloksia verrataan Suomen ympäristökeskuksen Turun seudun puhdistamo Oy:lle laatimaan energiatase- ja kasvihuonekaasupäästöraportin (2015) tuloksiin ja ravinnetaseita Luonnonvarakeskuksen Turun seudun puhdistamo Oy:lle laatimaan ravinnetaseraporttiin (2015). Lisäksi tuloksia verrataan tutkimuksiin.
Hiilijalanjälkitarkasteluiden perusteella parhaaksi menetelmäksi osoittautui mädätys, sillä siinä tuotetaan energiaa yli prosessin oman tarpeen. Muodostuva energia voidaan käyttää esimerkiksi sähkön ja lämmön yhteistuotantoon tai biometaanin valmistukseen. Kompostoinnin hiilijalanjälki oli suurin. Ravinnetaseet osoittautuivat vaikeasti arvioitaviksi, sillä typen ja fosforin päätyminen eri jakeisiin käsittelyn yhteydessä riippuu muun muassa muodostuvien jakeiden jatkokäsittelystä. Mädätyksessä ravinnehäviöt olivat pienimmät. Pyrolyysi on melko uusi lietteen käsittelytekniikka, joten soveltuvaa tietoa oli rajallisesti saatavilla. Hankinnan laatukriteereiksi ehdotetaan tämän työn perusteella hiilijalanjälkien tai energiataseen huomiointia.
Työssä tarkastellaan vedetöidyn puhdistamolietteen kompostointia, mädätystä, termistä kuivausta, pyrolyysiä ja polttoa. Eri menetelmille arvioidaan massataseet. Hiilijalanjäljet lasketaan lietteen käsittelymenetelmille hyödyntäen massataseita ja huomioiden suorat kasvihuonekaasupäästöt, energian kulutus ja tuotto. Ravinnetaseet (tässä: fosfori, typpi) lasketaan artikkeleista löytyvillä prosenttiosuuksilla, joilla voidaan arvioida ravinnepitoisuudet tuotejakeissa. Hiilijalanjälkilaskennan tuloksia verrataan Suomen ympäristökeskuksen Turun seudun puhdistamo Oy:lle laatimaan energiatase- ja kasvihuonekaasupäästöraportin (2015) tuloksiin ja ravinnetaseita Luonnonvarakeskuksen Turun seudun puhdistamo Oy:lle laatimaan ravinnetaseraporttiin (2015). Lisäksi tuloksia verrataan tutkimuksiin.
Hiilijalanjälkitarkasteluiden perusteella parhaaksi menetelmäksi osoittautui mädätys, sillä siinä tuotetaan energiaa yli prosessin oman tarpeen. Muodostuva energia voidaan käyttää esimerkiksi sähkön ja lämmön yhteistuotantoon tai biometaanin valmistukseen. Kompostoinnin hiilijalanjälki oli suurin. Ravinnetaseet osoittautuivat vaikeasti arvioitaviksi, sillä typen ja fosforin päätyminen eri jakeisiin käsittelyn yhteydessä riippuu muun muassa muodostuvien jakeiden jatkokäsittelystä. Mädätyksessä ravinnehäviöt olivat pienimmät. Pyrolyysi on melko uusi lietteen käsittelytekniikka, joten soveltuvaa tietoa oli rajallisesti saatavilla. Hankinnan laatukriteereiksi ehdotetaan tämän työn perusteella hiilijalanjälkien tai energiataseen huomiointia.