Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • In English
Trepo
  • Suomeksi
  • In English
  • Kirjaudu
Näytä viite 
  •   Etusivu
  • Trepo
  • Opinnäytteet - ylempi korkeakoulututkinto
  • Näytä viite
  •   Etusivu
  • Trepo
  • Opinnäytteet - ylempi korkeakoulututkinto
  • Näytä viite
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.

Diffuusiovarautumiseen perustuvan hiukkasanturin suorituskyvyn määritys laboratoriossa ja kentällä

Salo, Laura (2016)

 
Avaa tiedosto
salo.pdf (2.717Mt)
Lataukset: 



Salo, Laura
2016

Ympäristö- ja energiatekniikan koulutusohjelma
Luonnontieteiden tiedekunta - Faculty of Natural Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2016-12-07
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201611244762
Tiivistelmä
Ilmassa leijuvat pienhiukkaset ovat tunnettu terveysriski. Ilmanlaadun luokitukset perustuvat mitattuun hiukkasmassaan, mutta yhä enemmän näyttöä on, että se ei yksinään riitä kuvaamaan riskiä. Hiukkasmassan mittaus korostaa suurten hiukkasten merkitystä, vaikka liikenteen ja polton aiheuttamia kaikkein pienimpiä hiukkasia on lukumäärällisesti enemmän. Tietoa esimerkiksi hiukkasten pinta-ala- ja lukumääräpitoisuuksien vaikutuksista terveyteen on vasta vähän tarjolla. Tässä työssä tutkitaan diffuusiovarautumiseen perustuvan hiukkasanturin AQ Indoor (AQI) suorituskykyä kalibrointimittauksilla, testiaerosolilla laboratoriossa ja kenttämittauksilla Pekingissä. Lisäksi anturin toimintaa verrataan muihin sähköisiin hiukkasantureihin. AQI-anturissa käytetään uudenlaista kokoluokittelutekniikkaa, jonka avulla anturi kykenee ilmoittamaan hiukkasten massa-, lukumäärä- ja pinta-alapitoisuuden. Kalibroinnin ja laboratoriomittauksen perusteella kokoluokittelu toimii parhaiten 18-500 nm hiukkasilla, eikä voi toimia lainkaan yli 760 nm hiukkasilla. Kalibrointi- ja laboratoriomittaukset osoittivat anturin kykenevän mittaamaan hyvin pieniä ja hyvin suuria hiukkaspitoisuuksia ja -kokoja. AQI-anturi suoriutui pääosin hyvin kenttämittauksissa, sillä mittausdatan avulla voitiin selvästi osoittaa esimerkiksi oven ja ikkunan avaamisen merkitys sisäilman hiukkaspitoisuudelle ja tarkastella sisä- ja ulkoilman pitoisuuksien suhdetta. Lisäksi anturille ei tarvinnut tehdä minkäänlaisia huoltotoimenpiteitä kahden mittausviikon aikana. Ongelmia oli sen sijaan kokoluokittelussa, sillä anturi arvioi hiukkasten mediaanikoon moninkertaiseksi verrattuna referenssiarvoon. Tässä työssä tehtyjen mittausten perusteella AQI soveltuu hyvin paitsi pitkäaikaiseen käyttöön esimerkiksi sisäilman laadun valvonnassa, myös laboratoriokäyttöön. Kokoluokittelutekniikkaa täytyy vielä kehittää, jotta se toimisi luotettavasti myös silloin, kun hiukkasten kokojakauma on hyvin laaja, kuten Pekingissä.
Kokoelmat
  • Opinnäytteet - ylempi korkeakoulututkinto [41780]
Kalevantie 5
PL 617
33014 Tampereen yliopisto
oa[@]tuni.fi | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste
 

 

Selaa kokoelmaa

TekijätNimekkeetTiedekunta (2019 -)Tiedekunta (- 2018)Tutkinto-ohjelmat ja opintosuunnatAvainsanatJulkaisuajatKokoelmat

Omat tiedot

Kirjaudu sisäänRekisteröidy
Kalevantie 5
PL 617
33014 Tampereen yliopisto
oa[@]tuni.fi | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste