Viemäriverkoston vuotovesilähteiden tutkiminen ja verkostotiedon hyödyntäminen viemärilaitoksilla

Abstract

Viemäriverkostojen ikääntyessä niiden kunto heikkenee ja niihin pääsevän vuotoveden määrä kasvaa. Vuotovedet voidaan jakaa varsinaiseen vuotoveteen ja huleveteen. Varsinainen vuotovesi on pohjavettä, joka suotautuu verkostoon putkien ja tarkastuskaivojen halkeamien kautta. Hulevesi on sadevettä, joka vuotaa verkostoon esimerkiksi puuttuvien tarkastuskaivojen kansien kautta. Vuotovedet kuormittavat viemäriverkostoa ja jätevedenpuhdistamoa sekä aiheuttavat ylimääräisiä kustannuksia ja ympäristöriskejä. Vuotovesien määrää voidaan vähentää saneeraamalla verkostoa. Jotta saneeraukseen käytettävissä olevat resurssit osataan kohdistaa oikeille alueille, tarvitaan tietoa verkoston kunnosta ja vuotavuudesta. Tässä diplomityössä vuotoveden lähteitä tutkittiin siirrettävillä virtausmittareilla ja savukokeilla Uotilan kaupunginosassa Raumalla. Viemäriverkostoon epäiltiin pääsevän vuotovesiä erityisesti sateiden aikana. Tehtyjen mittausten perusteella tutkittuun verkostoon ei kuitenkaan päässyt merkittävästi suoria hulevesiä. Sen sijaan vuotovesi oli pääosin pohjavettä. Vuotavimmat verkostoalueet voitaisiin TV-kuvata, jolloin nähtäisiin putkien kunto ja voitaisiin arvioida niiden saneeraustarve. Uotilan viemäriverkoston virtaamaa kasvattivat kahden kaatopaikan suotovedet. Vaikka suotovedet eivät ole vuotovesiä, ne voivat aiheuttaa kapasiteetin ylittymisen Uotilan pumppaamolla erityisesti silloin, kun verkostossa on paljon vuotovesiä. Kapasiteettiongelmia voitaisiin vähentää ajoittamalla suotovesien pumppaus esimerkiksi yöaikoihin, jolloin viemäriverkostoon tulee vähemmän jätevettä. Lisäksi Uotilan verkostoon tulee jätevesiä Lapin ja Kollan kaupunginosista. Tutkimuksen perusteella Lapin ja Kollan alueiden virtaamat kasvavat merkittävästi sateiden aikana, mikä viittaa siihen, että alueelta pääsee viemäriverkostoon hulevesiä. Näiden alueiden vuotovesitilannetta olisi hyvä selvittää tarkemmin. Tietoa verkoston toiminnasta saadaan kunto- ja vuototutkimusten lisäksi viemärilaitoksen päivittäisestä toiminnasta. Järjestelmällisesti kerättyä ja ajan tasalla olevaa verkostotietoa voidaan hyödyntää viemäriverkoston kunnossapidon ja saneerauksien suunnittelussa. Lisäksi kattava verkostotieto mahdollistaisi monien työkalujen käytön, muun muassa verkoston mallintamisen, päätöstukimallien käytön saneerausten suunnitteluun ja priorisointiin sekä kokonaisvaltaisen käyttöomaisuuden hallinnan. Raumalla verkostotiedon keräämistä ja hyödyntämistä voitaisiin lisätä monin tavoin. Vähimmillään Rauman kaupungin tulisi saada verkoston sijaintitiedot sähköiseen muotoon mahdollisimman pian, sillä vesihuoltolaki edellyttää verkoston sijaintitietojen digitoimista vuoden 2016 loppuun mennessä.