Palvian metsäkämppä - rakennushistoriallinen selvitys
Liukkonen, Perttu Raimo Tapio (2016)
Liukkonen, Perttu Raimo Tapio
2016
Arkkitehtuurin koulutusohjelma
Talouden ja rakentamisen tiedekunta - Faculty of Business and Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2016-06-08
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201605113959
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201605113959
Tiivistelmä
Metsätyöntekijät ovat voineet majoittua kruununmetsätorpissa, joiden viljelijät asuivat vuokralla valtion metsissä. Suomen valtionmetsät jaettiin vuonna 1859 tarkastuspiireihin, hoitoalueisiin ja vartiopiireihin. Tarkastuspiirejä johtivat ylimetsänhoitajat, hoitoalueita metsänhoitajat ja vartiopiirejä metsänvartijat. Kaikille näille viranomaisille rakennettiin virka-asuntoja. Metsänvartijat asuivat metsänvartijatorpissa, jotka vuoteen 1913 mennessä muutettiin metsänvartijatiloiksi. Metsänvartijat korvattiin 1900-luvun aikana metsätyönjohtajilla, joiden nimi vuonna 1947 muutettiin metsäteknikoiksi. Esimerkiksi Palvian metsäkämpässä on asunut myös metsäteknikko.
Ennen ensimmäistä kämppälakia (1928) metsätyömiehet rakensivat asumuksensa yleensä itse. Alkeellisimmat omin päin rakennetut asumukset olivat pelkkiä laavuja, kehittyneimmät metsäsaunoja ja ajokämppiä. Metsäsaunan ja ajokämpän ero oli, että metsäsauna kaivettiin osittain maan alle. Ajokämppiä alettiin kutsua kämpiksi 1900-luvun alussa.
Valtion omistama Metsähallitus ja yksityiset metsäyhtiöt alkoivat rakennuttaa kämppiä 1890-luvulta lähtien. Suurin yksityinen metsäyhtiö on ollut Enso-Gutzeit. Metsähallitus rakennutti useimmat kämppänsä kuten Palvian vasta sotien jälkeen. Yhtiöiden rakennuttamia työmaiden keskuskämppiä kutsuttiin ruukinpirteiksi. Ensimmäinen kämppälaki (1928) määräsi, että kämppien rakentamisesta vastaavat yhtiöt eivätkä työntekijät.
Sotien jälkeisellä jälleenrakennuskaudella metsätyöntekijöitä tarvittiin paljon. Puhuttiin sotakorvaussavotoista. Työmiehille suunniteltiin erillisiä metsätyömieskyliä, mutta suunnitelma hylättiin, kun toinen kämppälaki (1947) paransi kämppien varustusta. Sosiaaliministeriön (1954) ja Metsähallituksen (1956) kämppätoimikunnat suunnittelivat tyyppikämppiä.
Siirrettävät kämpät yleistyivät 1960-luvulla metsätöiden luonteen muuttumisen myötä. Kolmannen kämppälain (1967) vaikutus jäi lyhyeksi, koska työntekijät saattoivat 1970-luvulla asua metsuririvitaloissa ja metsätyö koneellistui. Kämppälaki kumottiin vuonna 1996.
Palvian kämppä rakennettiin vuonna 1954. Jämsänkosken metsäkonekoulu osti sen vuonna 1973. Siihen kuuluivat metsäkämppä, puuvaja, sauna ja käymälä. Palviaan rakennettiin vuonna 1979 uusi savusauna ja vuonna 1983 vanhaa saunaa laajennettiin. Sitä on käytetty monipuolisena vapaa-ajanviettopaikkana ja sen metsiä opetusmetsinä. Koulu perusti 1980-luvulla kämpän lähelle myös sahan ja luontopolun. Jämsänkosken metsäoppilaitos 1990-luvulla perusti Myllymäen kampukselle myös museokämppäalueen siirtämällä Aution kämpän Kuorevedeltä.
Vuonna 2011 Jämsän ammattiopisto päätti laajentaa ja kunnostaa Palvian kämpän.
Ennen ensimmäistä kämppälakia (1928) metsätyömiehet rakensivat asumuksensa yleensä itse. Alkeellisimmat omin päin rakennetut asumukset olivat pelkkiä laavuja, kehittyneimmät metsäsaunoja ja ajokämppiä. Metsäsaunan ja ajokämpän ero oli, että metsäsauna kaivettiin osittain maan alle. Ajokämppiä alettiin kutsua kämpiksi 1900-luvun alussa.
Valtion omistama Metsähallitus ja yksityiset metsäyhtiöt alkoivat rakennuttaa kämppiä 1890-luvulta lähtien. Suurin yksityinen metsäyhtiö on ollut Enso-Gutzeit. Metsähallitus rakennutti useimmat kämppänsä kuten Palvian vasta sotien jälkeen. Yhtiöiden rakennuttamia työmaiden keskuskämppiä kutsuttiin ruukinpirteiksi. Ensimmäinen kämppälaki (1928) määräsi, että kämppien rakentamisesta vastaavat yhtiöt eivätkä työntekijät.
Sotien jälkeisellä jälleenrakennuskaudella metsätyöntekijöitä tarvittiin paljon. Puhuttiin sotakorvaussavotoista. Työmiehille suunniteltiin erillisiä metsätyömieskyliä, mutta suunnitelma hylättiin, kun toinen kämppälaki (1947) paransi kämppien varustusta. Sosiaaliministeriön (1954) ja Metsähallituksen (1956) kämppätoimikunnat suunnittelivat tyyppikämppiä.
Siirrettävät kämpät yleistyivät 1960-luvulla metsätöiden luonteen muuttumisen myötä. Kolmannen kämppälain (1967) vaikutus jäi lyhyeksi, koska työntekijät saattoivat 1970-luvulla asua metsuririvitaloissa ja metsätyö koneellistui. Kämppälaki kumottiin vuonna 1996.
Palvian kämppä rakennettiin vuonna 1954. Jämsänkosken metsäkonekoulu osti sen vuonna 1973. Siihen kuuluivat metsäkämppä, puuvaja, sauna ja käymälä. Palviaan rakennettiin vuonna 1979 uusi savusauna ja vuonna 1983 vanhaa saunaa laajennettiin. Sitä on käytetty monipuolisena vapaa-ajanviettopaikkana ja sen metsiä opetusmetsinä. Koulu perusti 1980-luvulla kämpän lähelle myös sahan ja luontopolun. Jämsänkosken metsäoppilaitos 1990-luvulla perusti Myllymäen kampukselle myös museokämppäalueen siirtämällä Aution kämpän Kuorevedeltä.
Vuonna 2011 Jämsän ammattiopisto päätti laajentaa ja kunnostaa Palvian kämpän.