Uusien tuotannonohjausmenetelmien käyttöönotto korjausrakennushankkeessa
Lehtiniemi, Tuukka (2015)
2015
Rakennustekniikan koulutusohjelma
Talouden ja rakentamisen tiedekunta - Faculty of Business and Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2015-08-12
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201507291440
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201507291440
Tiivistelmä
Kohdeyrityksen erikoistuessa toteuttamaan yhä suurempia ja haastavampia korjausrakennushankkeita on yrityksessä kasvanut tarve kehittää nykyisiä tuotannonohjauksen toimintatapoja. Uusien tuotannonohjauksen menetelmien käyttöönotto rakennusalalla on kuitenkin osoittautunut vaikeaksi ja hitaaksi prosessiksi. Diplomityö pyrkii selvittämään, miten uusia työmaan tuotannonohjauksen työkaluja tulisi ottaa käyttöön työmaalla. Uusia menetelmiä haettiin Lean työkaluista.
Työ eteni kirjallisuuskatsauksen ja teemahaastattelujen kautta varsinaiseen työkalun käyttöönoton toimintamallin luomiseen ja sen perusteella käyttöönottomallin testaukseen. Kirjallisuuskatsauksen perusteella haettiin tietoa uusista tuotannonohjauksen menetelmistä ja käyttöönoton ongelmista, sekä tutkittiin muutosjohtamisen kirjallisuutta uusien menetelmien käyttöönoton toteuttamiseksi.. Kokeellinen osio sisälsi teemahaastatteluja, jotka tukivat käyttöönoton toimintamallin kehittämistä.
Haastattelujen perusteella vahvistettiin ymmärrystä uusien tuotannonohjauksen työkalujen käyttöönoton onnistumiseen vaikuttavista tekijöistä ja löydettiin toimintatapoja onnistuneeseen käyttöönottoon. Toimintamallin testaus toteutettiin kahdella case -työmaalla, joissa tunnistettiin teoreettisesta viitekehyksestä ja teemahaastatteluista muodostunutta kuvaa onnistuneen käyttöönoton tekijöistä. Samalla arvioitiin ja analysoitiin käyttöönottoa teoreettisen muutoksen hallinnan mallin pohjalta.
Toimintamalliin perustuen ensimmäisessä case -kohteessa kehitettiin muutosprosessin vaiheita seuraten työkalu tehtävien laadunhallinnan dokumentoinnin seurantaan. Toisessa case -kohteessa keskityttiin käännetyn vaiheaikataulun käyttöönoton seurantaan ja havainnointiin arvioiden sitä muutoksen hallinnan mallien pohjalta. Tiivistetysti käyttöönotettavat työkalut olivat:
- Case 1: Tehtävien visuaalinen laadunhallinnan työkalu
- Case 2: Käännetty vaiheaikataulu
Diplomityölle asetetut tavoitteet täyttyivät ja tutkimuksen perusteella saatiin vastauksia uusien menetelmien käyttöönoton toteuttamiseen ja vakiinnuttamiseen. Lyhyen seurannan aikana case -työmaiden työkalut vakiintuivat osaksi työmaiden toimintaa. Muutosten läpiviennissä haasteeksi nouseekin menetelmien juurruttaminen osaksi työmaahenkilöstön toimintatapoja. Uusien työkalujen käyttöönottaminen pienin askelin kerrallaan ja niistä saatavien hyvien kokemuksien perusteella jatkuvaa kehittämistä pystytään pitämään yllä ja toimintatapoja parantamaan.
Työ eteni kirjallisuuskatsauksen ja teemahaastattelujen kautta varsinaiseen työkalun käyttöönoton toimintamallin luomiseen ja sen perusteella käyttöönottomallin testaukseen. Kirjallisuuskatsauksen perusteella haettiin tietoa uusista tuotannonohjauksen menetelmistä ja käyttöönoton ongelmista, sekä tutkittiin muutosjohtamisen kirjallisuutta uusien menetelmien käyttöönoton toteuttamiseksi.. Kokeellinen osio sisälsi teemahaastatteluja, jotka tukivat käyttöönoton toimintamallin kehittämistä.
Haastattelujen perusteella vahvistettiin ymmärrystä uusien tuotannonohjauksen työkalujen käyttöönoton onnistumiseen vaikuttavista tekijöistä ja löydettiin toimintatapoja onnistuneeseen käyttöönottoon. Toimintamallin testaus toteutettiin kahdella case -työmaalla, joissa tunnistettiin teoreettisesta viitekehyksestä ja teemahaastatteluista muodostunutta kuvaa onnistuneen käyttöönoton tekijöistä. Samalla arvioitiin ja analysoitiin käyttöönottoa teoreettisen muutoksen hallinnan mallin pohjalta.
Toimintamalliin perustuen ensimmäisessä case -kohteessa kehitettiin muutosprosessin vaiheita seuraten työkalu tehtävien laadunhallinnan dokumentoinnin seurantaan. Toisessa case -kohteessa keskityttiin käännetyn vaiheaikataulun käyttöönoton seurantaan ja havainnointiin arvioiden sitä muutoksen hallinnan mallien pohjalta. Tiivistetysti käyttöönotettavat työkalut olivat:
- Case 1: Tehtävien visuaalinen laadunhallinnan työkalu
- Case 2: Käännetty vaiheaikataulu
Diplomityölle asetetut tavoitteet täyttyivät ja tutkimuksen perusteella saatiin vastauksia uusien menetelmien käyttöönoton toteuttamiseen ja vakiinnuttamiseen. Lyhyen seurannan aikana case -työmaiden työkalut vakiintuivat osaksi työmaiden toimintaa. Muutosten läpiviennissä haasteeksi nouseekin menetelmien juurruttaminen osaksi työmaahenkilöstön toimintatapoja. Uusien työkalujen käyttöönottaminen pienin askelin kerrallaan ja niistä saatavien hyvien kokemuksien perusteella jatkuvaa kehittämistä pystytään pitämään yllä ja toimintatapoja parantamaan.