Tampereen seudun kävelyn ja pyöräilyn seurantamalli

Abstract

Tämän diplomityön tavoitteena oli suunnitella Tampereen seudulle sopiva malli kävelyn ja pyöräilyn seurannasta ja seurantatulosten viestimisestä. Samalla on tarjottu katsaus kävelyn ja pyöräilyn seurantamenetelmistä, ohjeistuksista ja malleista. Tampereen seutu koostuu Tampereen lisäksi seitsemästä pienemmästä kunnasta: Kangasalasta, Lempäälästä, Nokiasta, Orivedestä, Pirkkalasta, Vesilahdesta ja Ylöjärvestä. Tampereen seutu julkaisi vuonna 2012 kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelman, jonka tarkoituksena oli esittää kärkitoimenpiteitä pyöräilyn ja kävelyn olosuhteiden kehittämiseksi. Seurannan kehittäminen on listattu yhtenä toimenpiteenä. Seuranta ja sen kehittäminen on esitetty myös vuoteen 2020 ulottuvissa valtakunnallisissa strategisissa linjauksissa sekä toimenpidesuunnitelmissa. Tampereen seudun kävelyn ja pyöräilyn edistämisestä huolehtiva seurantaryhmä (KÄPY-ryhmä) käsitteli kärkitoimenpide-ehdotuksia kokouksessaan vuoden 2014 alussa ja nosti kävelyn ja pyöräilyn seurannan yhdeksi kuuden merkittävimmän toimenpiteen joukkoon, minkä seurauksena ryhmä päätti käynnistää seudullisen seurantajärjestelmän kehittämisen.

Seurantamallin kehittämistyössä on lähdetty liikkeelle konstruktiivisen tutkimuksen periaatteella. Työssä on hankittu esiymmärrystä Suomessa ja maailmalla olemassa olevia sopivia esimerkkejä ja ohjeistuksia tutkien. Myös Tampereen seudun pyöräilyn ja kävelyn nykytilannetta on tutkittu eritoten seurannan ja siihen liittyvien osa-alueiden osalta. Syksyn aikana on järjestetty kaksi työpajaa ja useita asiantuntijapalavereita, joiden avulla on pyritty rakentamaan sopivaa seurantamallia. Näiden menetelmien tarjoamien tietojen ja saadun ymmärryksen avulla on pyritty suunnittelemaan Tampereen kaupunkiseudulle sopiva pyöräilyn ja kävelyn seurantamalli, josta olisi apua myös pyöräilyn ja kävelyn viestinnässä sekä markkinoinnissa.

Seurantamalli ottaa vahvoja vaikutteita Liikenneviraston tuoreista seurannan suosituksista, Kööpenhaminan malleista ja Helsingin pyöräilyn seurantasuunnitelmasta. Osatarkoituksena työssä onkin testata Liikenneviraston seurantamallin toimivuutta seudulla. Seudun malli rakentuu pääosin neljästä kokonaisuudesta: 1) liikennedatasta, 2) oman toiminnan ja toteutuneen laadun seurannasta eli eräänlaisesta sisäisestä seurannasta, 3) asukkaiden tyytyväisyydestä ja näkemyksistä ja 4) erilaisista teematutkimuksista. Nämä kokonaisuudet tarjoavat pohjan kokonaisvaltaiselle seurannalle. Työn edetessä työtä on rajattu ja tässä työssä paneudutaan tarkemmin liikennelaskentoihin, tyytyväisyyden ja mielipiteiden selvittämiseen ja mahdollisiin teematutkimuksiin. Sisäisen seurannan kokonaisuudesta kuvaillaan vain mahdollinen sisältö ilman tarkempaa suunnittelua. Viestintä ja markkinointi ovat myös tärkeä osa kävelyn ja pyöräilyn edistämistoimia seurannan ohella. Tämä on pyritty huomioimaan työssä, sillä tehokkaalla viestinnällä voidaan välittää asukkaille, suunnittelijoille, päättäjille ja sidosryhmille seurannan avulla saatuja tietoja. Työ sisältää mallin siitä, miten seurantatietoja voitaisiin raportoida ja viestiä seudulla. Tärkeimmäksi viestintäväyliksi seurantatuloksille voidaan nostaa seudulla toteutettava katsausraportti ja seurannan internet-sivut. Muut kunnat ja seudut voivat käyttää työtä apuna oman KÄPY-seurannan suunnittelemisessa ja järjestämisessä.