Elinkaarimittarit asuinrakennuksen suunnittelun ja käytön työkaluna
Suonpää, Olli (2014)
2014
Automaatiotekniikan koulutusohjelma
Teknisten tieteiden tiedekunta - Faculty of Engineering Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2014-12-03
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201411121537
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201411121537
Tiivistelmä
Suomen kasvihuonekaasupäästöistä noin 38 prosenttia aiheutuu rakennuksissa. Suurin osa rakennuksissa aiheutuvista päästöistä muodostuu käytetyn sähkö- ja lämmitysenergian tuottamisesta. EU on pyrkinyt direktiiveillään vähentämään kasvihuonekaasupäästöjen syntymistä erityisesti energiantarpeen vähentämisen kautta. EU:n direktiivit ovat vaikuttaneet Suomen rakentamismääräyksiin, jotka ohjaavat rakentamista Suomessa.
Tämän työn tarkoituksena oli tutkia Green Building Council Finlandin elinkaarimittareiden laskentamenetelmien ja tunnuslukujen toimivuutta. Elinkaarimittareiden toimivuutta kokeiltiin kahdella erilaisella case-kohteella ja tutkittiin pystytäänkö elinkaarimittareiden tunnuslukuja käyttämään rakennusten arvioinnissa. Tässä työssä käydään myös läpi miten Suomen rakentamismääräykset ohjaavat rakennusten hiilijalanjälkeä energiankäytön kautta.
Case-kohteille tehtiin usealla erilaisella skenaariolla GBC Finlandin elinkaarimittareiden mukaiset laskelmat, joiden tuloksilla voitiin tarkastella skenaarioiden vaikutuksia elinkaarimittareiden tunnuslukuihin. Skenaarioiden avulla pyrittiin löytämään ratkaisuja, joilla pystyttäisiin pienentämään rakennuksen E-lukua sekä elinkaaren hiilijalanjälkeä. Laskennan apuna käytettiin IDA ICE –ohjelmistoa sekä NCC:n omaa Esti-Model –ohjelmaa.
Tutkittujen GBC Finlandin tunnuslukujen mukaan skenaarioilla päästiin tavoitteisiin, jolloin sekä E-luku että hiilijalanjälki saatiin pienenemään. Helsingin Munkkiniemenrannan kohteessa saatiin pienennettyä E-lukua arvosta 135 kWh/m2 arvoon 89 kWh/m2 sekä elinkaaren hiilijalanjälkeä noin 48 prosenttia. Turun Loft-tehtaassa pieneni E-luku arvosta 130 kWh/m2 arvoon 100 kWh/m2 ja hiilijalanjälki noin 37 prosenttia. Molemmissa kohteissa sekä E-lukua että hiilijalanjälkeä onnistuttiin pienentämään eniten skenaariolla, jossa otettiin käyttöön rakennuksen lämmitysjärjestelmäksi kaukolämmön tilalle pellettilämmitys. Hiilijalanjäljen ja E-luvun lisäksi skenaarioiden avulla saatiin pienennettyä myös elinkaaren kokonaiskustannusta molemmissa kohteissa.
Case-kohteiden avulla huomattiin, että elinkaarimittarien tunnusluvut eivät ole yksinkertaisia eivätkä yksikäsitteisiä laskea. Erityisesti elinkaaren hiilijalanjäljen määrittäminen on työlästä sekä epätarkkaa. Myöskään elinkaaren hiilijalanjäljeksi saatava tulos ei kerro yksinään paljoa rakennuksesta. Nykymuodossaan elinkaarimittareihin vaikuttaa liikaa laskennat tekevä henkilö, sillä laskentaa ei ole rajattu tarpeeksi yksiselitteiseksi.
Tämän työn tarkoituksena oli tutkia Green Building Council Finlandin elinkaarimittareiden laskentamenetelmien ja tunnuslukujen toimivuutta. Elinkaarimittareiden toimivuutta kokeiltiin kahdella erilaisella case-kohteella ja tutkittiin pystytäänkö elinkaarimittareiden tunnuslukuja käyttämään rakennusten arvioinnissa. Tässä työssä käydään myös läpi miten Suomen rakentamismääräykset ohjaavat rakennusten hiilijalanjälkeä energiankäytön kautta.
Case-kohteille tehtiin usealla erilaisella skenaariolla GBC Finlandin elinkaarimittareiden mukaiset laskelmat, joiden tuloksilla voitiin tarkastella skenaarioiden vaikutuksia elinkaarimittareiden tunnuslukuihin. Skenaarioiden avulla pyrittiin löytämään ratkaisuja, joilla pystyttäisiin pienentämään rakennuksen E-lukua sekä elinkaaren hiilijalanjälkeä. Laskennan apuna käytettiin IDA ICE –ohjelmistoa sekä NCC:n omaa Esti-Model –ohjelmaa.
Tutkittujen GBC Finlandin tunnuslukujen mukaan skenaarioilla päästiin tavoitteisiin, jolloin sekä E-luku että hiilijalanjälki saatiin pienenemään. Helsingin Munkkiniemenrannan kohteessa saatiin pienennettyä E-lukua arvosta 135 kWh/m2 arvoon 89 kWh/m2 sekä elinkaaren hiilijalanjälkeä noin 48 prosenttia. Turun Loft-tehtaassa pieneni E-luku arvosta 130 kWh/m2 arvoon 100 kWh/m2 ja hiilijalanjälki noin 37 prosenttia. Molemmissa kohteissa sekä E-lukua että hiilijalanjälkeä onnistuttiin pienentämään eniten skenaariolla, jossa otettiin käyttöön rakennuksen lämmitysjärjestelmäksi kaukolämmön tilalle pellettilämmitys. Hiilijalanjäljen ja E-luvun lisäksi skenaarioiden avulla saatiin pienennettyä myös elinkaaren kokonaiskustannusta molemmissa kohteissa.
Case-kohteiden avulla huomattiin, että elinkaarimittarien tunnusluvut eivät ole yksinkertaisia eivätkä yksikäsitteisiä laskea. Erityisesti elinkaaren hiilijalanjäljen määrittäminen on työlästä sekä epätarkkaa. Myöskään elinkaaren hiilijalanjäljeksi saatava tulos ei kerro yksinään paljoa rakennuksesta. Nykymuodossaan elinkaarimittareihin vaikuttaa liikaa laskennat tekevä henkilö, sillä laskentaa ei ole rajattu tarpeeksi yksiselitteiseksi.