Laboratorioyrityksen kotinäytteenottoprosessin kehittäminen
Tupeli, Olli (2014)
Tupeli, Olli
2014
Tietojohtamisen koulutusohjelma
Talouden ja rakentamisen tiedekunta - Faculty of Business and Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2014-10-08
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201410011480
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201410011480
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena oli kehittää laboratorioyrityksen kotinäytteenottoprosessia. Ensimmäinen tavoite oli kuvata yrityksen nykyinen kotinäytteenoton prosessi ja toisena tavoitteena kuvata tahtotilan prosessi, eli kuvata tarkemmin, miltä prosessin tulisi näyttää tulevaisuudessa. Tämän lisäksi selvitettiin, miten informaatioteknologiaa voidaan hyödyntää prosessin uudelleensuunnittelussa ja miten projekti peilautuu tutkimuksen teoreettisiin lähtökohtiin.
Teoriapohjana tutkimuksessa oli liiketoiminnan uudelleenrakentaminen eli BPR (Business Process Reengineering). BPR:llä tarkoitetaan organisaation liiketoimintaprosessin tai –prosessien perusteellista uudelleenrakentamista ja kehittämistä IT:n avulla. Tämän tueksi tutkimuksessa käsiteltiin myös IT-kyvykkyyksiä, joita hyödynnettiin suunnitteluvaiheessa. Tutkimusotteena oli toiminta-analyyttinen tutkimusote, koska tutkimuksessa oli keskeistä ymmärtää käsiteltävää ilmiötä. Lisäksi tutkija oli tiiviissä yhteydessä tutkimuksen kohteeseen tutkimuksen aikana ja tuloksiin vaikutti keskeisesti tutkijan omaan ymmärrykseen perustuvat tulkinnat. Tutkimusmenetelmänä käytettiin tapaustutkimusta sekä toimintatutkimusta. Aineiston keruussa hyödynnettiin useita tiedonkeruumenetelmiä; haastattelu, täsmäryhmähaastattelu sekä havainnointi.
Kotinäytteenoton tahtotilan prosessimallissa IT:n hyödyntäminen oli suuressa roolissa. Suurimpina muutoksina vanhaan prosessiin nähden olivat varausjärjestelmän uusiminen, reittioptimoinnin käyttöönotto, tiedonkulun mahdollistaminen eri järjestelmien välillä sekä mobiilisovelluksen ja –laitteen käyttöönotto. Muutosten ja niillä saavutettavien hyötyjen perustana olivat IT-kyvykkyyksistä erityisesti transaktionaalinen, maantieteellinen, automatisoiva ja tietämyksen hallinnallinen kyvykkyys. Projektista tunnistettiin monia kirjallisuudessa esiintyviä BPR:n piirteitä, vaikka projektista ei varsinaisesti BPR-nimitystä käytettykään. Vaikka monet piirteet projektissa olivat yleistettävissä BPR-teoriaan, tutkimustulokset ovat hyvin organisaatiosidonnaiset eivätkä siten helposti yleistettävissä.
Teoriapohjana tutkimuksessa oli liiketoiminnan uudelleenrakentaminen eli BPR (Business Process Reengineering). BPR:llä tarkoitetaan organisaation liiketoimintaprosessin tai –prosessien perusteellista uudelleenrakentamista ja kehittämistä IT:n avulla. Tämän tueksi tutkimuksessa käsiteltiin myös IT-kyvykkyyksiä, joita hyödynnettiin suunnitteluvaiheessa. Tutkimusotteena oli toiminta-analyyttinen tutkimusote, koska tutkimuksessa oli keskeistä ymmärtää käsiteltävää ilmiötä. Lisäksi tutkija oli tiiviissä yhteydessä tutkimuksen kohteeseen tutkimuksen aikana ja tuloksiin vaikutti keskeisesti tutkijan omaan ymmärrykseen perustuvat tulkinnat. Tutkimusmenetelmänä käytettiin tapaustutkimusta sekä toimintatutkimusta. Aineiston keruussa hyödynnettiin useita tiedonkeruumenetelmiä; haastattelu, täsmäryhmähaastattelu sekä havainnointi.
Kotinäytteenoton tahtotilan prosessimallissa IT:n hyödyntäminen oli suuressa roolissa. Suurimpina muutoksina vanhaan prosessiin nähden olivat varausjärjestelmän uusiminen, reittioptimoinnin käyttöönotto, tiedonkulun mahdollistaminen eri järjestelmien välillä sekä mobiilisovelluksen ja –laitteen käyttöönotto. Muutosten ja niillä saavutettavien hyötyjen perustana olivat IT-kyvykkyyksistä erityisesti transaktionaalinen, maantieteellinen, automatisoiva ja tietämyksen hallinnallinen kyvykkyys. Projektista tunnistettiin monia kirjallisuudessa esiintyviä BPR:n piirteitä, vaikka projektista ei varsinaisesti BPR-nimitystä käytettykään. Vaikka monet piirteet projektissa olivat yleistettävissä BPR-teoriaan, tutkimustulokset ovat hyvin organisaatiosidonnaiset eivätkä siten helposti yleistettävissä.