Siirrettävän rakennuksen kannattavuuden arviointi
Korhonen, Mika (2014)
Korhonen, Mika
2014
Rakennustekniikan koulutusohjelma
Talouden ja rakentamisen tiedekunta - Faculty of Business and Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2014-08-13
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201407071337
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201407071337
Tiivistelmä
Tutkimuksen kohdeyritys harjoittaa siirrettävien rakennusten omistamiseen ja vuokraamiseen perustuvaa liiketoimintaa. Yrityksessä on huomattu tarve hankekohtaisen kannattavuuden analysoinnille ja varmistamiselle. Tässä konstruktiivisessa tutkimuksessa rakennetaan kannattavuuden arviointimallin prototyyppi taulukkolaskentaa hyväksikäyttäen. Tapauksena tutkimuksessa toimii päiväkotirakennustyyppi.
Tutkimusraportti jakautuu kolmeen pääosaan alkaen taustateoriasta, jatkuen aineistolla ja päättyen tuloksiin. Taustateoriana työlle toimivat modulaarisen ja siirrettävän rakentamisen perusteet, tavoiteiän aikaisten toimintojen perusteet sekä investointilaskennan valitut viitekehykset. Aineisto koostuu rakennustyyppiä koskevasta kustannus ja tuottoaineistosta ja konstruoinnin systematiikan kuvauksesta. Kustannus- ja tuottoaineisto kerättiin yrityksen dokumentaatiota hyödyntäen sekä arviolaskelmin ja siitä muodostui laskentamallin kannattavuuslaskennan lähtötiedot. Tuloksina esitellään konstruoidun mallin sisältö ja käyttökulku, yrityksen johdolla tehdyn testauksen tulokset sekä johtopäätökset.
Tutkimuksen aikana saavutettiin ymmärrys siirrettävän rakennuksen tuotoista, kustannuksista ja kannattavuudesta. Rakennettu prototyyppi palveli yrityksen tarpeita kuvaten kannattavuuden vaihteluväliä, muuttujien vaihtelun merkitystä kannattavuuteen sekä kassavirtaa eri skenaarioiden osalta. Tutkijan konstruointiprosessille asettama systematiikka ratkaisi tutkimusongelman vieden konstruoinnin lähtötilasta tavoitetilaan. Tutkimus kartutti tutkijan osaamista investointilaskennan soveltamisesta käytäntöön, sekä teoreettista ymmärrystä investointilaskentamenetelmistä. Modifioidun sisäisen korkokannan ja nettonykyarvon yhdistelmä osoittautui hieman ristiriitaiseksi kannattavuuden mittariksi.
Kannattavuuden arviointimallin prototyypin jatkokehitykselle näytettiin vihreätä valoa. Jatkokehityksen nähtiin tuottavan kohdeyritykselle lisäarvoa ja kehityssuunta on selkeä. Ensinnäkin mallia kehitetään yrityksen kaikille työntekijöille ymmärrettäväksi ja täten henkilöstön liiketoimintaymmärrystä lisääväksi. Tutkijan aloitteesta myös laskentatekniikkaa kehitetään, jotta mainittu ristiriitainen tulosanti saadaan poistettua.
Tutkimusraportti jakautuu kolmeen pääosaan alkaen taustateoriasta, jatkuen aineistolla ja päättyen tuloksiin. Taustateoriana työlle toimivat modulaarisen ja siirrettävän rakentamisen perusteet, tavoiteiän aikaisten toimintojen perusteet sekä investointilaskennan valitut viitekehykset. Aineisto koostuu rakennustyyppiä koskevasta kustannus ja tuottoaineistosta ja konstruoinnin systematiikan kuvauksesta. Kustannus- ja tuottoaineisto kerättiin yrityksen dokumentaatiota hyödyntäen sekä arviolaskelmin ja siitä muodostui laskentamallin kannattavuuslaskennan lähtötiedot. Tuloksina esitellään konstruoidun mallin sisältö ja käyttökulku, yrityksen johdolla tehdyn testauksen tulokset sekä johtopäätökset.
Tutkimuksen aikana saavutettiin ymmärrys siirrettävän rakennuksen tuotoista, kustannuksista ja kannattavuudesta. Rakennettu prototyyppi palveli yrityksen tarpeita kuvaten kannattavuuden vaihteluväliä, muuttujien vaihtelun merkitystä kannattavuuteen sekä kassavirtaa eri skenaarioiden osalta. Tutkijan konstruointiprosessille asettama systematiikka ratkaisi tutkimusongelman vieden konstruoinnin lähtötilasta tavoitetilaan. Tutkimus kartutti tutkijan osaamista investointilaskennan soveltamisesta käytäntöön, sekä teoreettista ymmärrystä investointilaskentamenetelmistä. Modifioidun sisäisen korkokannan ja nettonykyarvon yhdistelmä osoittautui hieman ristiriitaiseksi kannattavuuden mittariksi.
Kannattavuuden arviointimallin prototyypin jatkokehitykselle näytettiin vihreätä valoa. Jatkokehityksen nähtiin tuottavan kohdeyritykselle lisäarvoa ja kehityssuunta on selkeä. Ensinnäkin mallia kehitetään yrityksen kaikille työntekijöille ymmärrettäväksi ja täten henkilöstön liiketoimintaymmärrystä lisääväksi. Tutkijan aloitteesta myös laskentatekniikkaa kehitetään, jotta mainittu ristiriitainen tulosanti saadaan poistettua.