Suurten muutosohjelmien ohjauksen hyvät käytännöt
Vuorinen, Lauri (2014)
Vuorinen, Lauri
2014
Tuotantotalouden koulutusohjelma
Talouden ja rakentamisen tiedekunta - Faculty of Business and Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2014-02-05
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201401201046
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201401201046
Tiivistelmä
Tässä diplomityössä tarkastellaan hyviä ohjauskäytäntöjä suurissa muutosohjelmissa. Projektit ovat hyvin laajalle levinnyt tapa organisoida yritysten kehitystoimintaa ja muutospyrkimyksiä. Ohjelmajohtamisessa on kyse useiden yhteen kuuluvien projektien hallinnasta koordinoidulla tavalla. Ohjauksella vuorostaan tarkoitetaan kaikkia keinoja, joilla ohjattavat pyritään saamaan toimimaan organisaation tavoitteita edistävällä tavalla. Muutosohjelmiin liittyen ohjausta on pidetty yhtenä tärkeänä onnistumisen selittäjänä tai sen puutetta yhtenä tärkeänä epäonnistumisen syynä. Tästä huolimatta tutkimus juuri muutosohjelmien ohjauksesta on kohtalaisen vähäistä. Tässä tutkimuksessa tutkimuksen kohteena on kaksi suomalaisen kuntaorganisaation toteuttamaa suurta muutosohjelmaa. Muutosohjelmat ovat joko jo päättyneitä tai lähes päättyneitä, jotta toteutunutta ohjausta pystytään tutkimaan.
Tutkimuksen päätutkimuskysymys on seuraava: ”Miten muutosohjelmien ydinhenkilöt kokevat ohjauksen muutosohjelmassa ja millaisten roolien ja rakenteiden kautta ohjausta harjoitetaan?” Päätutkimuskysymykseen vastaamalla pyritään lisäämään ymmärrystä siitä, millaisilla käytännön ohjausmekanismeilla suuria muutosohjelmia voidaan menestyksekkäästi ohjata. Työn tutkimusstrategiana oli laadullinen tapaustutkimus ja tärkeimpiä tutkimusmenetelmiä olivat puolistrukturoidut teemahaastattelut. Haastattelut koodattiin ja analysoitiin. Analyysin pohjalta muodostettiin tutkimuksen tulokset, jotka jakautuivat ohjausmekanismeihin, ohjaaviin rooleihin ja rakenteisiin, kontingenssitekijöihin ja julkisen sektorin erityispiirteisiin.
Molemmista case-ohjelmissa tunnistettiin byrokraattisen ja klaaniohjauksen sekä itseohjautuvuuden mekanismeja. Eri ohjausmekanismien suhteelliset merkitykset vaihtelivat ohjelmien välillä ja sen lisäksi myös ohjelmien sisältä tunnistettiin erityyppisiä osioita. Epävarmuuden nähtiin olleen tärkeä ohjelmien välisiä ja sisäisiä eroja selittävä tekijä. Byrokraattisen ohjauksen ohella etenkin epävirallisten keskusteluiden ja tavoitteenasetannan merkitys tunnistettiin keskeisiksi. Ohjaavien roolien ja rakenteiden osalta esiin nousivat etenkin ohjelmajohtaja ja projektipäällikkö sekä ohjelman omistaja. Ohjelmajohtajan ja projektipäällikön osalta tunnistettiin useita erilaisia rooleja, joissa kyseiset henkilöt toimivat ohjelman aikana. Lisäksi tutkimuksessa tunnistettiin julkishallinnon organisaatiolle tyypillisiä tekijöitä, jotka vaikuttavat muutoksen johtamiseen.
Tutkimuksen päätutkimuskysymys on seuraava: ”Miten muutosohjelmien ydinhenkilöt kokevat ohjauksen muutosohjelmassa ja millaisten roolien ja rakenteiden kautta ohjausta harjoitetaan?” Päätutkimuskysymykseen vastaamalla pyritään lisäämään ymmärrystä siitä, millaisilla käytännön ohjausmekanismeilla suuria muutosohjelmia voidaan menestyksekkäästi ohjata. Työn tutkimusstrategiana oli laadullinen tapaustutkimus ja tärkeimpiä tutkimusmenetelmiä olivat puolistrukturoidut teemahaastattelut. Haastattelut koodattiin ja analysoitiin. Analyysin pohjalta muodostettiin tutkimuksen tulokset, jotka jakautuivat ohjausmekanismeihin, ohjaaviin rooleihin ja rakenteisiin, kontingenssitekijöihin ja julkisen sektorin erityispiirteisiin.
Molemmista case-ohjelmissa tunnistettiin byrokraattisen ja klaaniohjauksen sekä itseohjautuvuuden mekanismeja. Eri ohjausmekanismien suhteelliset merkitykset vaihtelivat ohjelmien välillä ja sen lisäksi myös ohjelmien sisältä tunnistettiin erityyppisiä osioita. Epävarmuuden nähtiin olleen tärkeä ohjelmien välisiä ja sisäisiä eroja selittävä tekijä. Byrokraattisen ohjauksen ohella etenkin epävirallisten keskusteluiden ja tavoitteenasetannan merkitys tunnistettiin keskeisiksi. Ohjaavien roolien ja rakenteiden osalta esiin nousivat etenkin ohjelmajohtaja ja projektipäällikkö sekä ohjelman omistaja. Ohjelmajohtajan ja projektipäällikön osalta tunnistettiin useita erilaisia rooleja, joissa kyseiset henkilöt toimivat ohjelman aikana. Lisäksi tutkimuksessa tunnistettiin julkishallinnon organisaatiolle tyypillisiä tekijöitä, jotka vaikuttavat muutoksen johtamiseen.