Tietotyön kognitiivinen ergonomia ja uudenlaisten työskentelytapojen menetelmät
Lähdeniemi, Noora (2014)
2014
Tietojohtamisen koulutusohjelma
Tuotantotalouden ja rakentamisen tiedekunta - Faculty of Business and Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2014-01-15
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201401021006
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201401021006
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, onko uudenlaisten työskentelytapojen menetelmien käytöllä vaikutuksia tietotyön kognitiiviseen ergonomiaan. Tavoitteena oli kolmen testimenetelmän avulla tutkia, voisivatko menetelmät vähentää kognitiivista kuormitusta ja samalla parantaa tehokkuutta.
Tutkimus oli luonteeltaan laadullinen sisältäen kirjallisuuskatsauksen ja empiirisen kokeen. Tutkimuksen kirjallisuusosassa etsittiin vastauksia ensinnäkin siihen, mitä haasteita tietotyöhön liittyy tuottavuuden ja hyvinvoinnin kannalta. Kirjallisuuden avulla selvitettiin myös, mitä ovat uudenlaiset työskentelytavat sekä mitä kognitiivinen ergonomia tarkoittaa, ja miten se kytkeytyy tietotyöhön.
Empiirisen kokeen avulla haettiin vastauksia siihen, minkälaisia vaikutuksia uudenlaisten työskentelytapojen menetelmillä on tietotyön kognitiiviseen ergonomiaan. Tietoa kerättiin haastattelemalla 15 koehenkilöä, jotka kokeilivat kukin yhtä uudenlaisten työtapojen menetelmää viikon ajan. Testattavat menetelmät liittyivät ajanhallintaan (Pomodoro-tekniikka), tehtävien organisointiin (Getting Things Done) ja työviikon laadun parantamiseen (925-portaat). Haastattelut olivat teemahaastatteluja, joiden runko suunniteltiin tutkimuksen tavoitteen ja teorian perusteella.
Tietotyö sisältää monia haasteita, kuten kiire, stressi sekä tehottomat ja toimimattomat työtavat. Tämän tutkimuksen perusteella uudenlaisten työskentelytapojen menetelmillä on potentiaalia helpottaa joitakin tietotyön haasteista. Koehenkilöt kokivat jo viikon koejakson aikana, että menetelmät helpottivat muistikuormaa ja tekivät työstä tavoitteellisempaa ja systemaattisempaa. Kaikki koehenkilöt eivät kokeneet menetelmiä yhtä hyödyllisiksi, sillä osalla oli jo aiemmin käytössä menetelmiin sisältyviä käytäntöjä, kuten tehtävälistoja ja työtehtävien järjestelmällistä organisointia. Lisäksi kävi ilmi, että kaikki menetelmät eivät sovi joka tilanteeseen, esimerkiksi yksilöllisten erojen tai työtehtävien luonteen vuoksi.
Tämän tutkimuksen tulosten perusteella erilaisia työskentelyä helpottavia menetelmiä voidaan suositella kokeiltavaksi tietotyöntekijöille. Omiin työtehtäviin sopiva menetelmä tai yhdistelmä erilaisista menetelmistä voi pidemmällä aikavälillä vähentää kognitiivista kuormaa ja parantaa tehokkuutta.
Tutkimus oli luonteeltaan laadullinen sisältäen kirjallisuuskatsauksen ja empiirisen kokeen. Tutkimuksen kirjallisuusosassa etsittiin vastauksia ensinnäkin siihen, mitä haasteita tietotyöhön liittyy tuottavuuden ja hyvinvoinnin kannalta. Kirjallisuuden avulla selvitettiin myös, mitä ovat uudenlaiset työskentelytavat sekä mitä kognitiivinen ergonomia tarkoittaa, ja miten se kytkeytyy tietotyöhön.
Empiirisen kokeen avulla haettiin vastauksia siihen, minkälaisia vaikutuksia uudenlaisten työskentelytapojen menetelmillä on tietotyön kognitiiviseen ergonomiaan. Tietoa kerättiin haastattelemalla 15 koehenkilöä, jotka kokeilivat kukin yhtä uudenlaisten työtapojen menetelmää viikon ajan. Testattavat menetelmät liittyivät ajanhallintaan (Pomodoro-tekniikka), tehtävien organisointiin (Getting Things Done) ja työviikon laadun parantamiseen (925-portaat). Haastattelut olivat teemahaastatteluja, joiden runko suunniteltiin tutkimuksen tavoitteen ja teorian perusteella.
Tietotyö sisältää monia haasteita, kuten kiire, stressi sekä tehottomat ja toimimattomat työtavat. Tämän tutkimuksen perusteella uudenlaisten työskentelytapojen menetelmillä on potentiaalia helpottaa joitakin tietotyön haasteista. Koehenkilöt kokivat jo viikon koejakson aikana, että menetelmät helpottivat muistikuormaa ja tekivät työstä tavoitteellisempaa ja systemaattisempaa. Kaikki koehenkilöt eivät kokeneet menetelmiä yhtä hyödyllisiksi, sillä osalla oli jo aiemmin käytössä menetelmiin sisältyviä käytäntöjä, kuten tehtävälistoja ja työtehtävien järjestelmällistä organisointia. Lisäksi kävi ilmi, että kaikki menetelmät eivät sovi joka tilanteeseen, esimerkiksi yksilöllisten erojen tai työtehtävien luonteen vuoksi.
Tämän tutkimuksen tulosten perusteella erilaisia työskentelyä helpottavia menetelmiä voidaan suositella kokeiltavaksi tietotyöntekijöille. Omiin työtehtäviin sopiva menetelmä tai yhdistelmä erilaisista menetelmistä voi pidemmällä aikavälillä vähentää kognitiivista kuormaa ja parantaa tehokkuutta.