Lähtötietojen vaikutus lisä- ja muutostöihin sekä toteutuskustannuksiin katu- ja vesihuollon saneerauskohteissa

Abstract

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää lähtötietojen vaikutusta lisä- ja muutostöihin sekä kokonaiskustannuksiin katu ja vesihuollon saneerauskohteissa. Työ koostuu kirjallisuusselvityksen lisäksi haastattelu- ja casetutkimuksista. Tutkimuksessa haastateltiin keskuskunnan ja ympäryskuntien teknisen toimen henkilöitä. Haastattelut tehtiin ryhmähaastatteluina siten, että kaikkiin tutkimukseen osallistuneisiin kuntiin tehtiin vain yksi haastattelu. Kuntien rakennuspäälliköt valitsivat itse haluamansa lisähenkilöt haastattelutilaisuuksiin. Haastatteluilla tutkimuksen tekijä sai hyvän yleiskäsityksen kuntien rakennuttamisen ja kunnallistekniikan nykytilasta. Haastatteluilla saatiin selville myös lisä- ja muutostöiden yleisimmät syyt sekä sen mitä tulisi kehittää. Haastattelujen lisäksi tutkimuksessa käsiteltiin myös kuntien rakennuspäälliköiden valitsemia jo toteutettuja katu- ja vesihuollon saneerauskohteita. Työssä keskityttiin erityisesti lisä- ja muutostöihin ja pyrittiin selvittämään niiden syitä. Tutkimuksen tekijä oli työskennellyt muutamassa kohteessa urakoitsijan edustajana. Muutaman kohteen lisä- ja muutostöiden syitä tutkimuksen tekijä tiedusteli kohteen valvojalta, mutta useimmissa kohteissa arvio lisä- ja muutostöiden syistä perustuu tutkimuksen tekijän tulkintaan. Lisä- ja muutostöiden tarkemmassa analyysissä on lisä- ja muutostöiden hinnoista eroteltu paljonko työn tekeminen olisi maksanut, jos ne olisivat olleet suunnittelussa jo tiedossa ja paljonko työnaikaiset muutokset aiheuttivat kustannuksia. Työnaikaisten muutosten aiheuttamat kustannukset on jaoteltu sen mukaan johtuvatko ne lähtötietojen, urakka-asiakirjojen tai suunnittelunohjauksen puutteista. Lähtötietojen puutteiden aiheuttamat lisä- ja muutostyöt on vielä jaoteltu sen mukaan johtuvatko ne maastomallista, maaperätutkimuksista, vesihuollon nykytilan kartoituksesta, suunnittelusta vai nykytilakartan virheistä ja muista vaikeammin selvitettävistä asioista. Työn tuloksena saatiin arvio siitä, paljonko tilaajat voisivat panostaa suunnittelunohjaukseen, urakkaasiakirjoihin ja lähtötietojen hankintaan ilman, että sillä olisi vaikutusta hankkeen kokonaiskustannuksiin.