Vesihuoltoverkostojen saneerausten vaikuttavuuden arviointiperiaatteet
Luukkanen, Eeva (2013)
2013
Ympäristö- ja energiatekniikan koulutusohjelma
Luonnontieteiden tiedekunta - Faculty of Natural Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2013-08-14
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201308221307
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201308221307
Tiivistelmä
Tässä työssä arvioitiin Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän (HSY) verkostotietokannoista saatujen aineistojen perusteella verkostosaneerausten vaikuttavuutta. Työssä käytiin läpi olemassa olevien verkostotietojen perusteella, mitä tehdyillä saneerauksilla on saavutettu.
Työn kirjallisuusselvityksessä määriteltiin verkostojen nykytilaa ja vaikuttavuuden käsiteitä. Aikaisempia tutkimuksia aiheesta on tehty vähän, joten lähtökohdat työhön olivat haasteelliset. Ensiksi työssä valittiin VVY:n ylläpitämän tunnuslukujärjestelmän avulla tunnusluvut, jotka ovat hyviä saneerausten vaikuttavuuden mittareita. Näiden mittareiden avulla tutkittiin pilottialueilla HSY:n verkosto- ja automaatiotietojen perusteella, miten aiemmin tehdyt saneeraukset ovat onnistuneet. Tutkimuksessa käytettäviä mittareita olivat verkostoveden laatu, vuotoprosentti ja putkirikot vedenjakeluverkostossa ja viemäriverkostossa viemärien vuotavuus. Pilottialueita olivat Kulosaari, Lauttasaari, Espoon Laajalahti sekä Vantaan koko vedenjakeluverkosto. Kulosaaressa ja Lauttasaaressa saneerausten vaikuttavuutta arvioitiin pieninä aluesaneerausalueina, kun taas Vantaan verkostossa saavutettuja vaikutuksia analysoitiin painepiirikohtaisesti. Espoon Laajalahdessa tutkittiin viemäriverkostossa tehtyjen saneerausten näkymistä viemärien vuotovesissä. Saatujen tulosten perusteella arvioitiin, miten eri tunnusluvut tulevat muuttumaan Munkkiniemenrannan alueella, jossa saneeraukset tehdään vuoden 2013 aikana. Alueella suoritettiin lisäksi ennen saneerauksia asiakaskysely, jolla kartoitettiin kuluttajien mielipiteitä sen hetkisestä veden laadusta ja muista veden ominaisuuksista.
Tehtyjen analyysien perusteella parhaiten saneerausten vaikuttavuutta kuvaa vedenjakeluverkoston vuotovesien kehitys. Putkirikot eivät kuvaa saneerausten onnistumista yhtä hyvin. Veden laatu sen sijaan on kohtuullinen vaikuttavuuden arvioinnin väline käytettäessä yhdessä huoltotoimenpiteiden muutoksen kanssa. Viemäriverkoston osalta Viemärit 2020 -hankkeessa kehitetty vuotovesikerroin on käyttökelpoinen analyysin apuväline.
Vesihuoltolaitoksien verkkotietojärjestelmiä ja mittauspisteitä verkostossa tulisi tutkimuksen mukaan kehittää ja lisätä aktiivisesti, jotta saneerausten vaikuttavuuden arviointia varten olisi tulevaisuudessa käytettävissä laaja-alaisemmin mittaustietoa. Etenkin kustannustiedot eri saneerauskohteista ja putkirikkojen korjauksista tulisi olla helposti haettavissa, jotta vertailua saneerausten kannattavuudesta olisi mahdollista tehdä.
Työn kirjallisuusselvityksessä määriteltiin verkostojen nykytilaa ja vaikuttavuuden käsiteitä. Aikaisempia tutkimuksia aiheesta on tehty vähän, joten lähtökohdat työhön olivat haasteelliset. Ensiksi työssä valittiin VVY:n ylläpitämän tunnuslukujärjestelmän avulla tunnusluvut, jotka ovat hyviä saneerausten vaikuttavuuden mittareita. Näiden mittareiden avulla tutkittiin pilottialueilla HSY:n verkosto- ja automaatiotietojen perusteella, miten aiemmin tehdyt saneeraukset ovat onnistuneet. Tutkimuksessa käytettäviä mittareita olivat verkostoveden laatu, vuotoprosentti ja putkirikot vedenjakeluverkostossa ja viemäriverkostossa viemärien vuotavuus. Pilottialueita olivat Kulosaari, Lauttasaari, Espoon Laajalahti sekä Vantaan koko vedenjakeluverkosto. Kulosaaressa ja Lauttasaaressa saneerausten vaikuttavuutta arvioitiin pieninä aluesaneerausalueina, kun taas Vantaan verkostossa saavutettuja vaikutuksia analysoitiin painepiirikohtaisesti. Espoon Laajalahdessa tutkittiin viemäriverkostossa tehtyjen saneerausten näkymistä viemärien vuotovesissä. Saatujen tulosten perusteella arvioitiin, miten eri tunnusluvut tulevat muuttumaan Munkkiniemenrannan alueella, jossa saneeraukset tehdään vuoden 2013 aikana. Alueella suoritettiin lisäksi ennen saneerauksia asiakaskysely, jolla kartoitettiin kuluttajien mielipiteitä sen hetkisestä veden laadusta ja muista veden ominaisuuksista.
Tehtyjen analyysien perusteella parhaiten saneerausten vaikuttavuutta kuvaa vedenjakeluverkoston vuotovesien kehitys. Putkirikot eivät kuvaa saneerausten onnistumista yhtä hyvin. Veden laatu sen sijaan on kohtuullinen vaikuttavuuden arvioinnin väline käytettäessä yhdessä huoltotoimenpiteiden muutoksen kanssa. Viemäriverkoston osalta Viemärit 2020 -hankkeessa kehitetty vuotovesikerroin on käyttökelpoinen analyysin apuväline.
Vesihuoltolaitoksien verkkotietojärjestelmiä ja mittauspisteitä verkostossa tulisi tutkimuksen mukaan kehittää ja lisätä aktiivisesti, jotta saneerausten vaikuttavuuden arviointia varten olisi tulevaisuudessa käytettävissä laaja-alaisemmin mittaustietoa. Etenkin kustannustiedot eri saneerauskohteista ja putkirikkojen korjauksista tulisi olla helposti haettavissa, jotta vertailua saneerausten kannattavuudesta olisi mahdollista tehdä.