Sähköisten tiedonhallintasovellusten hyödyntäminen rakennustyömaan tuotannonohjauksessa

Abstract

Rakennustyömaan tuotannonohjauksesta vastaavien toimihenkilöiden toimenkuva on erittäin haastava ja heidän roolinsa onkin rakennushankkeiden lopputuloksen kannalta merkittävässä osassa. Henkilöiltä, jotka vastaavat työmaan johtamisesta vaaditaan niin taloudellisen, teknisten kuin myös henkilöstöjohtamisen osa-alueiden hallintaa. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella sähköisten tiedonhallintasovellusten hyödyntämistä rakennustyömaan tuotannonohjauksessa, ja erityisesti sitä, kuinka mobiiliteknologialla ja sähköisellä tiedonhallinnalla voidaan parantaa juuri tuotannonohjauksesta vastaavien toimihenkilöiden työtä, ja siten parantaa koko työmaaprosessin lopputulosta. Tutkimuksen lähtökohtana on kirjallisuusselvitysosio, jossa perehdytään rakennustyömaan tuotannonohjaukseen ja tiedonhallintaan, sekä niissä ilmeneviin haasteisiin. Kirjallisuusselvitysosiossa luodaan myös sähköisten tiedonhallintasovellusten viitekehys tutkimalla niiden hyödyntämistä ja käyttömahdollisuuksia tuotannonohjauksen tukena, sekä tutkimalla minkälaisia haasteita sovellusten implementoinnissa tulee ottaa huomioon. Sähköisten tiedonhallintasovellusten vaikutuksia tuotannonohjaukseen tutkittiin haastattelemalla kahdeksaa Skanska Talonrakennus Oy:n toimihenkilöä heidän kokemuksistaan sähköisten tiedonhallintasovellusten käytöstä työssään. Haastateltavat henkilöt olivat kahden eri rakennuskohteen työn ohjaamisesta ja suunnittelusta vastaavia työmaan toimihenkilöitä. Tapaustutkimuksessa selvitettiin erään sähköisen tiedonhallintasovelluksen käytön mukaan tuomia laadullisia ja toiminnallisia hyötyjä ja ongelmia sekä selvitettiin yleisemmin koko tuotannonohjausprosessin haasteita ja sähköisen tiedonhallintasovelluksen mukanaan tuoman toimintamallien kehitysmahdollisuuksia. Tutkimuksen viitekehyksessä ja teemahaastatteluissa esille tulleet tulokset osoittavat selkeästi että tutkitun sovelluksen mahdollistama toimintamalli on hyödyllinen tuotannonohjauksen näkökulmasta. Toimintamallin avulla pystyttiin tehostamaan sekä työnjohtajien että työntekijöiden ajankäyttöä paremman tiedonhallinnan ja kommunikaation ansioista, jotka vaikuttivat myös tuotantoprosessin tehokkuuteen. Toimintamalli vaikutti tuotantoprosessin tehostumiseen myös projekteissa luodun informaation tietosisällön kasvun ja jatkohyödyntämisen kautta koska hankkeissa kertaalleen luotuja tietoja voitiin hyödyntää toiminnan kehittämisessä tuotannon edetessä. Tutkimuksessa todettiin kuitenkaan, että toimintamalli ei poista tuotannonohjauksen kannalta merkittävimpiä, tuotannon systemaattiseen ohjaukseen ja tavoitteelliseen suunnitteluun liittyviä haasteita ja ongelmia, lisäksi pilotoitu sovellus osoittautui epästabiiliksi kivaan päivityssyklinsä ja ohjelmointivirheidensä vuoksi. Jatkokehittämisessä tuleekin keskittyä luotettavan sekä valmiin sovelluksen kehittämiseen ja työmaan tiedonhallinnan parantamiseen, ja sitä kautta tuotannonsuunnitteluun vaadittavien edellytysten turvaamiseen, ennemmin kuin koko tuotannonohjausprosessin mullistamiseen.