RT-Kortiston betonipinnan tasaisuuden mittauksen automatisointi
Sulkakoski, Johannes (2013)
Sulkakoski, Johannes
2013
Automaatiotekniikan koulutusohjelma
Teknisten tieteiden tiedekunta - Faculty of Engineering Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2013-03-06
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201303221099
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201303221099
Tiivistelmä
RT-Kortistossa on määritelty betonipinnan tasaisuuden mittaamisen menetelmä, jossa mittaustapahtuma suoritetaan mekaanisesti yksinkertaisella asteikollisella kappaleella. Tulokset kirjataan paperille ja ne siirretään jälkeenpäin tietokoneelle tarpeen mukaan. Mittausten määrää rajoittaa mittaustapahtuman vaatima työmäärä. Käytännössä pinnan tasaisuuden mittauksen suorittamisen ja sen tulosten kirjaamisen suorittavat eri henkilöt, sillä mittalaudan laskeminen käsistä esimerkiksi seiniä tai kattoa mitatessa on hankalaa. Tämä työ pyrkii automatisoimaan mittaustapahtumasta tulosten kirjaamisen, nopeuttamaan mittausta niin, että rakennuksen pintojen tutkimiseen olisi matalampi kynnys ja selvittämään voiko mittaukset tehdä resistiivisellä anturilla.
Valittiin anturityyppi, joka teoriassa soveltui käyttöympäristöön, ja todettiin sen toimivuus käytännön kokein. Tämän jälkeen valmistettiin laite, joka kykeni käyttämään valittua anturityyppiä ja kirjaamaan elektronisesti mittauksista saadut tulokset. Tämän mittalaiteprototyypin oli myös oltava rakenteeltaan sellainen, että sitä saattoi yksi mies kuljettaa sekä käyttää samalla tavoin kuin vanhan menetelmän laitetta.
Kehitetyn mittalaiteprototyypin ja sen alustavien käyttökokeiden tulosten johdosta todetaan, että sekä mittalaitteen konsepti että valittu anturi soveltuvat tehtävään. Mittaustarkkuus on yksittäiselle mittauspisteelle ±0,28mm. Resistiivisen anturin käytössä todettiin joitakin varauksia, mutta niiden ei todettu hankaloittavan mittaustapahtumaa niin, etteikö tehdyn mittalaiteprototyypin kaltaista laitetta voitaisi kaupallistaa.
Vähemmän ympäristön lämpötilamuutoksille herkkien anturivaihtoehtojen tutkimista todettiin kuitenkin tarvittavan. Myöskin todettiin tutkitun mitalaitteen todennäköisesti hyötyvän kiihtyvyysanturista lisääntyneinä potentiaalisina käyttökohteina. Lisäksi kerätyn tiedon prosessointia ja esitystä jo mittaustapahtuman aikana on tutkittava, sekä laitteen omalla näytöllä että muulle laitteelle, kuten älypuhelimelle, langattomasti siirrettynä.
Valittiin anturityyppi, joka teoriassa soveltui käyttöympäristöön, ja todettiin sen toimivuus käytännön kokein. Tämän jälkeen valmistettiin laite, joka kykeni käyttämään valittua anturityyppiä ja kirjaamaan elektronisesti mittauksista saadut tulokset. Tämän mittalaiteprototyypin oli myös oltava rakenteeltaan sellainen, että sitä saattoi yksi mies kuljettaa sekä käyttää samalla tavoin kuin vanhan menetelmän laitetta.
Kehitetyn mittalaiteprototyypin ja sen alustavien käyttökokeiden tulosten johdosta todetaan, että sekä mittalaitteen konsepti että valittu anturi soveltuvat tehtävään. Mittaustarkkuus on yksittäiselle mittauspisteelle ±0,28mm. Resistiivisen anturin käytössä todettiin joitakin varauksia, mutta niiden ei todettu hankaloittavan mittaustapahtumaa niin, etteikö tehdyn mittalaiteprototyypin kaltaista laitetta voitaisi kaupallistaa.
Vähemmän ympäristön lämpötilamuutoksille herkkien anturivaihtoehtojen tutkimista todettiin kuitenkin tarvittavan. Myöskin todettiin tutkitun mitalaitteen todennäköisesti hyötyvän kiihtyvyysanturista lisääntyneinä potentiaalisina käyttökohteina. Lisäksi kerätyn tiedon prosessointia ja esitystä jo mittaustapahtuman aikana on tutkittava, sekä laitteen omalla näytöllä että muulle laitteelle, kuten älypuhelimelle, langattomasti siirrettynä.