Tekniikan akateemisten suhtautuminen yrittäjyyteen, yrittäjyysaikomukset sekä yrittäjyyden esteet ja kannusteet
Kutinlahti, Lauri (2012)
2012
Konetekniikan koulutusohjelma
Teknis-taloudellinen tiedekunta - Faculty of Business and Technology Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2012-09-05
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201209121283
http://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201209121283
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää tekniikan akateemisten ammattikunnassa vallitseva ilmapiiri yrittäjyyttä kohtaan, yrittäjyysaikomukset sekä yrittäjyyden esteitä ja kannusteita. Tutkimus suoritettiin Tekniikan Akateemiset ry:n toimeksiannosta.
Tutkimusmenetelmiksi valittiin kysely- ja haastattelututkimuksen yhdistelmä. Tällä pyrittiin saavuttamaan kummankin menetelmät vahvat puolet: määrällisestä tutkimuksesta yleistettävyys ja numeroihin perustuva hahmotettavuus sekä laadullisesta syvempi ymmärrys asenteisiin ja aikomuksiin vaikuttavista tekijöistä. Kyselyaineisto koostui 1103 vastauksesta ja haastatteluaineisto 9 teemahaastattelusta.
Tämän opinnäytetyön teoria osuus käsittelee asenneilmapiirin ja yksilön aikomuksen vaikutusta toimintaan. Toimintaa tarkastellaan yrittäjyyden näkökulmasta. Teorioihin tutustuttaessa havaittiin, että ei ole olemassa yksiselitteistä mallia, joka kuvaisi yrittäjäksi ryhtymistä vaan jokainen yksilö puntaroi tilannetekijöitä omiin kokemuksiinsa perustuen.
Tutkimus osoittaa, että tekniikan akateemisten ammattikunnan jäsenet suhtautuvat yrittäjyyteen myönteisesti, mutta työllistyvät mieluummin työsuhteeseen kuin ryhtyvät yrittäjäksi. He pitävät yrittäjiä rohkeina ja arvostavat yrittäjyyttä. Noin kolmannes vastaajista ilmoitti harkitsevansa yrittäjäksi ryhtymistä, mutta vain 3,7% ammattikunnasta päätyy lopulta yrittäjiksi.
Yrittäjyyden kannusteiksi nousi perinteiset insinööritaidot ja esteiksi vuorostaan kaupallinen osaaminen. Tästä ei pidä kuitenkaan tehdä johtopäätöstä, että kaupallista osaamista kasvattamalla saataisiin lisää yrittäjiä, koska se tasapuolistaisi osaamista. Ammattitaito nousi kyselytutkimuksessa kannusteeksi ja haastattelututkimuksessa esteeksi. Substanssiosaamista olennaisempaa vaikuttaisi olevan omien kykyjen tiedostaminen ja taito soveltaa osaamistaan, kun kyse on yrittäjyydestä.
Tutkimusmenetelmiksi valittiin kysely- ja haastattelututkimuksen yhdistelmä. Tällä pyrittiin saavuttamaan kummankin menetelmät vahvat puolet: määrällisestä tutkimuksesta yleistettävyys ja numeroihin perustuva hahmotettavuus sekä laadullisesta syvempi ymmärrys asenteisiin ja aikomuksiin vaikuttavista tekijöistä. Kyselyaineisto koostui 1103 vastauksesta ja haastatteluaineisto 9 teemahaastattelusta.
Tämän opinnäytetyön teoria osuus käsittelee asenneilmapiirin ja yksilön aikomuksen vaikutusta toimintaan. Toimintaa tarkastellaan yrittäjyyden näkökulmasta. Teorioihin tutustuttaessa havaittiin, että ei ole olemassa yksiselitteistä mallia, joka kuvaisi yrittäjäksi ryhtymistä vaan jokainen yksilö puntaroi tilannetekijöitä omiin kokemuksiinsa perustuen.
Tutkimus osoittaa, että tekniikan akateemisten ammattikunnan jäsenet suhtautuvat yrittäjyyteen myönteisesti, mutta työllistyvät mieluummin työsuhteeseen kuin ryhtyvät yrittäjäksi. He pitävät yrittäjiä rohkeina ja arvostavat yrittäjyyttä. Noin kolmannes vastaajista ilmoitti harkitsevansa yrittäjäksi ryhtymistä, mutta vain 3,7% ammattikunnasta päätyy lopulta yrittäjiksi.
Yrittäjyyden kannusteiksi nousi perinteiset insinööritaidot ja esteiksi vuorostaan kaupallinen osaaminen. Tästä ei pidä kuitenkaan tehdä johtopäätöstä, että kaupallista osaamista kasvattamalla saataisiin lisää yrittäjiä, koska se tasapuolistaisi osaamista. Ammattitaito nousi kyselytutkimuksessa kannusteeksi ja haastattelututkimuksessa esteeksi. Substanssiosaamista olennaisempaa vaikuttaisi olevan omien kykyjen tiedostaminen ja taito soveltaa osaamistaan, kun kyse on yrittäjyydestä.