Urakoiden osittelu ja ketjuuntuminen sekä monikulttuurisuus teollisuusrakentamisen turvallisuudessa

Abstract

Urakoiden osittelu ja ketjuuntuminen sekä monikulttuurisuus ovat lisääntyneet teollisuuden investointi- ja vuosihuoltotyömailla. Osittelu ja ketjuuntuminen sekä monikulttuurisuus aiheuttavat työterveydelle ja -turvallisuudelle uudenlaisia haasteita, joihin tässä tutkimuksessa tutustutaan. Eri toimijoiden vastuut ja velvollisuudet käydään läpi ja luodaan pohja tulevien hankkeiden turvallisuudelle teoreettisen tarkastelun ja Hämeenkyrön Voima Oy:n HaVo-projektin voimalaitosrakennushankkeesta tehdyn tapaustutkimuksen avulla. Teollisuuden rakennushankkeissa osapuolina toimivat tilaaja, joka toimii useimmiten myös rakennuttajana ja päätoteuttajana sekä toimittaja eli urakoitsijat, jotka ovat ositelluissa hankkeissa osaurakoitsijoita. Rakennuttajan velvollisuuksiin kuuluu turvallisuuskoordinaattorin, päätoteuttajan ja suunnittelijan nimeäminen. Rakennuttaja myös laatii turvallisuusasiakirjan, turvallisuussäännöt sekä menettelytapaohjeet. Päätoteuttaja taas nimeää turvallisuuteen vastuuhenkilön ja laatii turvallisuus- ja työmaa-alueen käyttösuunnitelmat. Yhdistetyssä rakennuttajan ja päätoteuttajan tehtävässä kaikki velvollisuudet kuuluvat samalla taholle. Urakoitsijoille jäävät turvallisuusvastuut työmaan työnjohtona. Osittelussa ja ketjuuntumisessa turvallisuudesta on tärkeää muistaa turvallisuusjohtamisen selkeä koordinointi ja yhteisesti sovitut käytännöt myös mielipide-eroja aiheuttavissa asioissa. Perehdytyksessä tieto välittyy myös työntekijöille. Telineurakoiden hajauttaminen kannattaa yrittää kieltää sopimuksissa. Turvallisuuteen liittyy useita pakollisia dokumentteja. Selvitysvelvollisuuksien käytännöt kannattaa varmistaa asiantuntijalta, jos jokin kohta on epäselvä. Lähetetyt työntekijät työmaalla lisäävät päätoteuttajan selvitysvelvollisuuksia. Kaikki turvallisuuteen liittyvät asiakirjat kannattaa käydä yhdessä läpi ja varmistaa näin yhteiset turvallisuuskäytännöt. Monikulttuurisuudessa merkittävimmät turvallisuuskäytäntöjen erot havaittiin eri ammattiryhmien, ei niinkään eri eurooppalaisten kansalliskulttuurien välillä. Eroja ja ennakkoluuloja kuitenkin on, mutta painopisteen pitäisi olla erilaisuuden etujen hyödyntämisessä. Kommunikaatiolla, vieraskielisten huomioimisella sekä sosiaalisella tuella ja verkostoilla helpotetaan sopeutumista vieraaseen kulttuuriin ja parannetaan työmaan turvallisuutta ja viihtyisyyttä.